Uustuoteprojektin ylösajon tukeminen
Heikkilä, Petra (2020)
Heikkilä, Petra
2020
Konetekniikan DI-tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Mechanical Engineering, MSc (Tech)
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-03-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202002192231
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202002192231
Tiivistelmä
Tässä diplomityössä perehdytään Sandvik Mining and Construction Oy:n pintaporalaitteiden uustuoteprojektien ylösajoprosessin aikaisiin haasteisiin. Juuri päättyneessä uustuoteprojektissa oli havaittu, että projektin päätyttyä uuden tuotteen kokoonpanotunnit eivät olleet kehittyneet suunnitellusti. Ylimeneviä kokoonpanotunteja oli syntynyt suunniteltua enemmän. Diplomityön päätavoitteena olikin osoittaa toimia, joiden avulla voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä 50 prosenttia ensimmäisen vuoden aikana syntyvistä ylimenevistä kokoonpanotunneista. Tutkimuksen kohteena käytettiin juuri päättynyttä uustuoteprojektia. Ylimenevien kokoonpanotuntien aiheuttajia tutkittiin kahdella eri menetelmällä: juurisyyanalyysi ja prosessimallin luominen. Diplomityössä esitellään myös kirjallisuuden löydöksiä ylösajoprosessin aikaisten ongelmien aiheuttajista. Teoriaosuus koostuu Lean-tuotekehityksestä, projektin tuotteistamisesta ja kirjallisuuden esittämistä ylösajoprosessin haasteista.
Diplomityössä tutkittiin uuden tuotteen prototyypin ja kahden nollasarjalaisen kokoonpanon aikana kirjattuja muutostöitä ja selvitettiin kyseisten muutostöiden juurisyyt Leanin 5 Miksi ja kalanruotokaavion avulla. Lisäksi tutkimuksessa luotiin prosessimalli tuotannonkoordinoijalle ja sen avulla voitiin osoittaa kohdeprojektissa tehtyjen ja tekemättömien työvaiheiden osuudet. Tekemättömistä töistä pystyttiin myös johtamaan suuntaa antavia arvioita niiden merkittävyydestä ylimenevien kokoonpanotuntien kehittymiseen.
Juurisyyanalyysin osoitti, että nykyinen muutostyöprosessi sisältää paljon hukkaa. Muutostyöpyyntöjä on määrällisesti liikaa kahdesta syystä: jätetään tietoisesti asioita laitteella katsottavaksi ja annetaan palautetta vääristä asioista väärään aikaan. Lisäksi juurisyyanalyysi osoitti, että paljon muutostöitä aiheutuu puhtaasti huolimattomuudesta. Tuotantoon viedään tuotetta, joka ei ole valmis sarjatuotantoprosessiin.
Verrattaessa luotua prosessimallia kohdeprojektiin tehtiin kolme merkittävää havaintoa. Merkittävin havainto oli, että kohdeprojektin alkupuolella oli paljon tekemättömiä työtehtäviä. Näillä uskotaan olleen suuri vaikutus uuden tuotteen tavoitetuntien kasvuun sekä ylimenevien kokoonpanotuntien hitaaseen laskuun sarjatuotannossa. Yksi merkittävin tekemätön työvaihe oli valmistuspaikan päättäminen liian myöhään. Toinen merkittävä oli oppimisen leviämisen epäonnistuminen eli tuotantoprosessin aikainen oppiminen ei levinnyt protoasentajilta sarjatuotannon asentajille. Lisäksi sarjatuotantoon tuotiin uusia kokemattomia asentajia liian nopeasti. Uutta tuotetta vietiin tuotantoon, joka ei ollut valmis vastaanottamaan sitä.
Diplomityössä tutkittiin uuden tuotteen prototyypin ja kahden nollasarjalaisen kokoonpanon aikana kirjattuja muutostöitä ja selvitettiin kyseisten muutostöiden juurisyyt Leanin 5 Miksi ja kalanruotokaavion avulla. Lisäksi tutkimuksessa luotiin prosessimalli tuotannonkoordinoijalle ja sen avulla voitiin osoittaa kohdeprojektissa tehtyjen ja tekemättömien työvaiheiden osuudet. Tekemättömistä töistä pystyttiin myös johtamaan suuntaa antavia arvioita niiden merkittävyydestä ylimenevien kokoonpanotuntien kehittymiseen.
Juurisyyanalyysin osoitti, että nykyinen muutostyöprosessi sisältää paljon hukkaa. Muutostyöpyyntöjä on määrällisesti liikaa kahdesta syystä: jätetään tietoisesti asioita laitteella katsottavaksi ja annetaan palautetta vääristä asioista väärään aikaan. Lisäksi juurisyyanalyysi osoitti, että paljon muutostöitä aiheutuu puhtaasti huolimattomuudesta. Tuotantoon viedään tuotetta, joka ei ole valmis sarjatuotantoprosessiin.
Verrattaessa luotua prosessimallia kohdeprojektiin tehtiin kolme merkittävää havaintoa. Merkittävin havainto oli, että kohdeprojektin alkupuolella oli paljon tekemättömiä työtehtäviä. Näillä uskotaan olleen suuri vaikutus uuden tuotteen tavoitetuntien kasvuun sekä ylimenevien kokoonpanotuntien hitaaseen laskuun sarjatuotannossa. Yksi merkittävin tekemätön työvaihe oli valmistuspaikan päättäminen liian myöhään. Toinen merkittävä oli oppimisen leviämisen epäonnistuminen eli tuotantoprosessin aikainen oppiminen ei levinnyt protoasentajilta sarjatuotannon asentajille. Lisäksi sarjatuotantoon tuotiin uusia kokemattomia asentajia liian nopeasti. Uutta tuotetta vietiin tuotantoon, joka ei ollut valmis vastaanottamaan sitä.