"I don't feel as welcome here anymore, however I have not experienced racism yet" : a discursive study on the social psychology of Brexit

Abstract

Kirjoittaessani on helmikuu 2020, vain muutama päivä siitä, kun Britannia historiallisesti poistui Euroopan Unionista. Päätös poistua Euroopan Unionista oli Britanniassa kesällä 2016 järjestetyn kansanäänestyksen tulos. Britannian poistuminen EU:sta on nimeltään Brexit, joka tarkoittaa sitä, että vuoden 2020 loppuun mennessä Britannia ei ole enää Euroopan Unionin jäsen. Brexit on aiheuttanut epävarmuutta ja haastanut erityisesti EU-kansalaisten kuuluvuutta Britanniaan. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten Britanniassa asuvat suomalaiset konstruoivat kuulumistaan ja kuulumattomuuttaan Britanniaan tammikuussa 2019, vain paria kuukautta ennen kuin Britannian oli alun perin määrä poistua Euroopan Uniosta.

Keräsin tutkimuksen aineiston suljetun Facebook-ryhmän kautta E-lomake-kyselyllä, johon vastasi viikon aikana 194 Britanniassa asuvaa tai hiljattain asunutta suomalaista. Koska akateemista tutkimusta suomalaisten Brexit kokemuksista ei ollut, pyrin rakentamaan kyselylomakkeen avoimesti ilman johdattelevia kysymyksiä. Usea vastaaja puhui kuuluvuutensa menetyksestä Brexitin vuoksi, kun taas osa totesi, ettei ollut niinkään omasta asemastaan huolissaan. Tämän vuoksi valitsin aineistomenetelmäksi diskurssianalyysin, joka mahdollistaa ihmisten erilaiset tavat puhua asioista. Diskurssianalyysi on metodin lisäksi myös teoreettinen viitekehys ja se perustuu sosiaalisen konstruktionismin traditioon, jossa ihmiset nähdään kielen avulla rakentamassa sosiaalista todellisuuttaan. Diskurssianalyysi tutkii ihmisten kielen käyttöä tekemisenä, jolla pyritään saavuttamaan asioita. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii kieli toiminnallisena, kulttuuriin ja kontekstiin sidonnaisen asiana ja erityisenä taustateoriana toimii diskursiivinen näkökulma kuulumiseen, johon liittyvät vahvasti kategorisoinnin, toiseuttamisen ja identiteetin käsitteet.

Tutkimuskysymykseni oli: Minkälaisia kuulumisen ja kuulumattomuuden diskursseja aineiston suomalaiset konstruoivat Brexit Britanniassa. Lisäksi kysyin, minkälaisia funktioita näillä diskursseilla on ja minkälaisia identiteettejä ne rakentavat. Nostin aineistosta neljä diskurssia: kuulumattomuus, aktiivinen ulossulkeminen, toiseuttaminen ja ansaitsevuus. Diskurssit konstruoivat joko kuulumista tai kuulumattomuutta ja rakensivat joko vastustavia ja lohduttomia tai hyväksyviä ja joustavia identiteettejä. Tutkielman tulokset osoittavat, miten Brexit ilmiönä haastaa aineiston suomalaiset uudelleenmäärittelemään kuulumistaan Britanniaan. Brexit on ilmiö, jossa kuka tahansa voi joutua epävarmuuden tilaan poliittisten, sosiaalisten ja diskursiivisten kamppailujen ristiaallokossa.

At the time of writing, it is February 2020, only days after Britain historically left the European Union. The decision to leave the European Union was an outcome of a referendum on EU membership in June 2016. Britain’s withdrawal from the EU is called Brexit, which means that by the end of 2020, Britain will no longer be a full member of the European Union. Brexit has caused uncertainty and challenged especially EU nationals belonging to Britain. The objective of this study was to analyse how Finns living in Britain constructed different belonging and non-belonging discourses in January 2019. Just over two months before Britain was supposedly leaving the European Union in the first place.

I gathered the data for this thesis via Facebook through an online Brexit-questionnaire made by myself. During the data gathering, there was no previous academic research of Finnish people’s Brexit experiences. Thus I built a half-open, half structured questionnaire. Between January the 8th and 15th 194 Finnish participants had answered my questionnaire. Many talked about a loss of belonging to Britain, and others discussed why they mainly were not that worried. Due to the variety of the answers, I chose discourse analysis as the method, for it permits people even in similar positions to speak differently about a topic. Discourse analysis examines the contextual use of language. The theoretical starting point was language being performative, cultural and bound to a specific time in history. I chose a discursive approach to belonging to discuss how people before had used their language to construct belonging and non-belonging. Also, the concepts of categorisation, othering, and identity are essential.

The research question I asked was: what kind of belonging and non-belonging discourses do Finns construct in Brexit Britain. Additionally, I wondered what functions these discourses had and what kind of identities they constituted. The four discourses I found were: non-belongingness, active exclusion, othering, and deservingness. These discourses either constructed a loss of belonging or a sense of belonging to Britain. They also constituted either identities of resistance and hopelessness or identities of acceptance and resilience. The study illuminated how Brexit had made the Finnish participants renegotiate their belonging to Britain. Brexit is a phenomenon under which anyone seen as a stranger or someone from somewhere else could be constructed as the Other.