Pilaantumattoman maa-ainesjätteen hyödyntäminen: MASA-asetusluonnos infrarakentajien näkökulmasta

Abstract

Rakennustyömailla muodostuvat uudelleen käyttökelpoiset kaivumassat aiheuttavat monesti ongelmia työmailla. Rakentamiseen sopivia kaivumassoja saatetaan joutua viemään maankaatopaikoille tai loppusijoitettavaksi, vaikka massat voitaisiin käyttää hyödyksi rakentamisessa. Ongelmaan on alettu etsiä ratkaisua lainsäädännöllisin keinoin. Ympäristöministeriössä on valmisteilla maa-ainesjätteen hyödyntämistä maarakentamisessa koskeva asetus (MASA-asetus), jolla pyritään edistämään kiertotaloutta yhteiskunnassa.

Kandidaatintyössä tarkasteltiin 28.11.2018 laadittua MASA-asetusluonnosta. Asetusluonnos oli lausuntokierroksella 18.1.2019 asti. Kandidaatintyössä tutkittiin kaikkien lausunnonantajien ja rakennusalan yritysten antamia lausuntoja MASA-asetusluonnokseen. Lausuntoja tarkastelemalla pyrittiin saamaan vastauksia kandidaatintyön tutkimuskysymyksiin. Päätutkimuskysymyksen aihe koski MASA-asetusluonnoksen vaikutuksia infrarakentajiin. Kandidaatintyössä tehtiin myös haastattelututkimus, jossa haastateltiin rakennusalan yritysten edustajia. Haastatteluilla pyrittiin saamaan kattavia vastauksia tutkimuskysymyksiin ja selvittämään maarakentajien nykyisiä toimintatapoja kaivumassojen kanssa. Haastattelututkimus tehtiin strukturoituna teemakyselynä.

Lausuntoja tarkastelemalla ja yritysten edustajia haastattelemalla saatiin vaihtelevia vastauksia alan toimijoilta eri näkökulmista. Lausuntojen avulla selvitettiin asetusluonnokseen tulleiden lausuntojen lukumääräinen jakauma. Työssä käytiin myös läpi maarakentajien yleiset kommentit asetusluonnokseen ja pohdittiin vastausten sisältöä. Lausuntojen jakauman perusteella kaikkien vastaajien ja työssä tarkasteltujen infrarakennusliikkeiden vastausten jakauma oli hyvin samankaltainen. Kommentoiduimpia kohtia MASA-asetuksessa olivat 4 § (määritelmät) ja 6 § (Jätteen hyödyntämistä ja siihen liittyvää väliaikaista varastointia koskevat vaatimukset). Liitteistä eniten kommentoitiin liitettä 2. Lausuntojen yhteydessä jätettyjen lausuntojen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että yritysten mielestä asetuksen maa-ainesten määritelmiä pitäisi tarkentaa sekä asetuksen kynnys- ja raja-arvoja tulisi muuttaa. Haastattelututkimuksessa saadut tulokset olivat samankaltaisia kuin lausuntoja tarkastelemalla saadut tulokset. Haastateltavat yritysten edustajat painottivat haastatteluissa samoja asioita kuin kirjallisen lausunnon jättäneet lausunnonantajat.

Kandidaatintyön tutkimuksella onnistuttiin saamaan vastauksia tärkeimpiin tutkimuskysymyksiin. Suurimmaksi haasteeksi lausuntojen tarkastelussa ja haastattelututkimuksessa osoittautui rakennusalan vaihteleva terminologia puhuttaessa MASA-asetuksen pilaantumattomasta maaaineksesta. Kandidaatintyön tutkimuksella voidaan arvioida MASA-asetuksen vaikutuksia, mutta asetuksen todellisia vaikutuksia voidaan tutkia vasta asetuksen antamisen jälkeen. Asetuksen antamisesta seuraavat vaikutukset nähdään vasta viranomaisen tulkitessa asetusta. Aiheesta voitaisiin tehdä jatkotutkimusta tutkimalla MASA-asetuksen vaikutuksia infrarakentajiin sen antamisen jälkeen. Jatkotutkimuksessa voitaisiin esimerkiksi selvittää, tuleeko MASA-asetuksen rekisteröinti-ilmoitusmenettelystä yleinen käytäntö vai viedäänkö ylijäämämassat asetuksen antamisen jälkeen suurten toimijoiden ympäristöluvallisille alueille.