Dialogisuuden rakentuminen Jari Sarasvuon monologiohjelmassa
Mutanen, Arttu (2020)
2020
Suomen kielen tutkinto-ohjelma, filosofian maisterin tutkinto - Degree Programme in Finnish Language, Master of Arts
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-03-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202002172131
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202002172131
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastellaan laadullisen tutkimuksen keinoin Jari Sarasvuon monologiohjelman dialogisuuden rakentumista. Tutkimuksen tavoite on kuvata monologiaineiston avulla, millä tavoilla monologimuotoinen ilmaisu voi olla dialogista, ja miten dialogin rakentumisen tavat vaikuttavat vuorovaikutuksessa tuotettaviin merkityksiin. Analyysin kannalta olennaisia näkökulmia ovat esimerkiksi puhujan sanavalinnat sekä kuulijan ja monologissa kuultavien äänten positiot. Monologin dialogisuutta lähestytään seuraavien tutkimuskysymysten kautta: 1. Millaisia dialogisuuden rakentamisen muotoja ja keinoja Jari Sarasvuon monologiohjelmassa on? 2. Millaista vuorovaikutusta erilaiset dialogisuuden muodot ja keinot tuottavat Jari Sarasvuon radio-monologeissa?
Näkökulma kieleen perustuu tässä diskurssianalyyttisessa tutkimuksessa sosiaaliseen konstruktionismiin. Tutkielman kannalta keskeinen havainto on, että kielenkäytön muotoina monologi ja dialogi eivät ole pelkästään toistensa vastakohtia, vaan myös monologiksi määriteltävä teksti voi olla dialoginen. Monologin dialogisen luonteen tarkastelussa käytetään Edda Weigandin kuvaamaa funktionaalista dialogin määritelmää, jonka mukaan dialogia ei tule määritellä puhtaasti kielellisten muotojen ja puheen järjestymisen perusteella, vaan sitä määrittävät ensisijaisesti vuorovaikutuksessa syntyvät merkitykset. Weigandin mukaan dialogia ei tule kuvailla ulkoisten sääntöjen avulla muodostettujen kategorioiden kautta, vaan dialogi syntyy vuorovaikutuksessa itsessään.
Sarasvuon monologiohjelma on Yle Puheen ohjelma, joka on kuunneltavissa podcast-muodossa Spotify ja Yle Areena -palveluissa. Aineisto koostuu kolmesta Jari Sarasvuon monologiohjelman jaksosta, joiden yhteiskesto on 239 minuuttia. Aineiston käsittely aloitettiin litteroimalla aineisto ensin karkeasti. Tämän jälkeen aineistosta koodattiin aineistolähtöisesti havaitut dialogisuuden muodot ATLAS.ti-ohjelman avulla. Aineistosta tunnistettiin dialogisuuden muodoiksi tarinankerronta, lähdemateriaalien käyttö, puhuttelut ja ryhmien kielellinen tuottaminen. Näistä kahta ensimmäistä kutsutaan tässä tutkimuksessa moniäänisyydeksi. Yleisökeskeistä dialogisuutta edustavat puolestaan puhuttelut ja ryhmien kielellinen tuottaminen.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että monologi voi olla luonteeltaan dialoginen, vaikka puhevalta on monologin varsinaisella puhujalla. Sarasvuon monologiohjelmassa dialogia tuotetaan usealla eri tavalla. Ohjelmassa on tarinankerrontajaksoja, joissa ääneen pääsevät puheen ja kielen kautta kuvattujen tekojen kautta tarinoiden toimijat. Lisäksi ohjelmassa lainataan runsaasti erilaisia lähdemateriaaleja, joiden tuottajien ääniä esitetään hyvin vaihtelevilla tavoilla. Kuulijan kanssa käytävää dialogia vahvistetaan erilaisilla puhutteluilla, kuten kysymyksillä ja puhuttelulla. Dialogin rakentumiseen vaikuttaa myös erilaisten kuulijaryhmien ja muiden ryhmien kielellinen tuottaminen, jonka avulla puhuja pystyy positioimaan dialogin osallistujia. Tässä aineistossa dialogin tuottamisen keinoilla on myös selvä vaikutus tekstikokonaisuuden merkitysten rakentumisessa.
Näkökulma kieleen perustuu tässä diskurssianalyyttisessa tutkimuksessa sosiaaliseen konstruktionismiin. Tutkielman kannalta keskeinen havainto on, että kielenkäytön muotoina monologi ja dialogi eivät ole pelkästään toistensa vastakohtia, vaan myös monologiksi määriteltävä teksti voi olla dialoginen. Monologin dialogisen luonteen tarkastelussa käytetään Edda Weigandin kuvaamaa funktionaalista dialogin määritelmää, jonka mukaan dialogia ei tule määritellä puhtaasti kielellisten muotojen ja puheen järjestymisen perusteella, vaan sitä määrittävät ensisijaisesti vuorovaikutuksessa syntyvät merkitykset. Weigandin mukaan dialogia ei tule kuvailla ulkoisten sääntöjen avulla muodostettujen kategorioiden kautta, vaan dialogi syntyy vuorovaikutuksessa itsessään.
Sarasvuon monologiohjelma on Yle Puheen ohjelma, joka on kuunneltavissa podcast-muodossa Spotify ja Yle Areena -palveluissa. Aineisto koostuu kolmesta Jari Sarasvuon monologiohjelman jaksosta, joiden yhteiskesto on 239 minuuttia. Aineiston käsittely aloitettiin litteroimalla aineisto ensin karkeasti. Tämän jälkeen aineistosta koodattiin aineistolähtöisesti havaitut dialogisuuden muodot ATLAS.ti-ohjelman avulla. Aineistosta tunnistettiin dialogisuuden muodoiksi tarinankerronta, lähdemateriaalien käyttö, puhuttelut ja ryhmien kielellinen tuottaminen. Näistä kahta ensimmäistä kutsutaan tässä tutkimuksessa moniäänisyydeksi. Yleisökeskeistä dialogisuutta edustavat puolestaan puhuttelut ja ryhmien kielellinen tuottaminen.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että monologi voi olla luonteeltaan dialoginen, vaikka puhevalta on monologin varsinaisella puhujalla. Sarasvuon monologiohjelmassa dialogia tuotetaan usealla eri tavalla. Ohjelmassa on tarinankerrontajaksoja, joissa ääneen pääsevät puheen ja kielen kautta kuvattujen tekojen kautta tarinoiden toimijat. Lisäksi ohjelmassa lainataan runsaasti erilaisia lähdemateriaaleja, joiden tuottajien ääniä esitetään hyvin vaihtelevilla tavoilla. Kuulijan kanssa käytävää dialogia vahvistetaan erilaisilla puhutteluilla, kuten kysymyksillä ja puhuttelulla. Dialogin rakentumiseen vaikuttaa myös erilaisten kuulijaryhmien ja muiden ryhmien kielellinen tuottaminen, jonka avulla puhuja pystyy positioimaan dialogin osallistujia. Tässä aineistossa dialogin tuottamisen keinoilla on myös selvä vaikutus tekstikokonaisuuden merkitysten rakentumisessa.