Rikollisen oikeus turvapaikkaan
Rusanen, Julia (2020)
Rusanen, Julia
2020
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Degree Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-03-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202002142098
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202002142098
Tiivistelmä
Oikeus elämään on yksi perustavanlaatuisimmista ihmisoikeuksista ja oikeus hakea turvapaikkaa on yksi väline, joka auttaa takaamaan tämän oikeuden. Vuonna 2015 pakolaiskriisissä Suomeen saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa, mikä oli moninkertaisesti enemmän kuin edellisvuosina. Sen seurauksena yhtenä lieveilmiönä ovat tulleet esiin turvapaikanhakijoiden tekemät rikokset, niin Suomessa kuin lähtömaassa tehdyt. Ulkomaalaisten tekemiin rikoksiin on kiinnitetty huomiota yleisessä keskustelussa ja ulkomaalaislain sisältöön on tehty useita muutoksia sen jälkeen. Tässä kandidaatintutkielmassa selvitetään perusteet kansainvälisen suojelun perusteella myönnettäviin oleskelulupiin sekä tutkitaan rikollisuuden vaikutusta turvapaikkaprosessiin sen eri vaiheissa.
Tutkielmassa pureudutaan turvapaikkaprosessia koskevaan lainsäädäntöön ja systematisoidaan oikeuden sisältöä käyttäen lainopillista tutkimusmetodia. Oikeus hakea turvapaikkaa on taattu useissa eri kansainvälisissä sopimuksissa sekä kansallisesti Suomen perustuslaissa ja ulkomaalaislaissa. Lisäksi aineistoon kuuluu lainvalmisteluaineisto tiettyjen ulkomaalaislakiin liittyvien muutosten osalta. Tutkielmassa paneudutaan näiden edellä mainittujen dokumenttien sisältöön sekä tarkastellaan aihetta oikeustapausten näkökulmasta konkreettisten esimerkkien saamiseksi.
Suomessa ulkomaalainen on normaalissa rikosoikeudellisessa vastuussa itsestään ja varsinaisen rangaistuksen lisäksi karkottaminen on mahdollinen lisäseuraamus. Esimerkiksi Suomen ulkomaalaislaissa sallitaan palauttaminen verrattain pienistä rikoksista. YK on määritellyt eräänlaisia poissulkemislausekkeita, joiden täyttyessä kansainvälinen suojelu voidaan evätä. Mikäli turvapaikanhakija on tehnyt rikoksen rauhaa vastaan, törkeän (muun kuin poliittisen) rikoksen tai YK:n vastaisen teon, voidaan hänet sulkea suojelun ulkopuolelle.
Suojelun poissulkeminen voi tulla kyseeseen, mikäli ulkomaalainen on syyllistynyt rikokseen. Kaikesta huolimatta kansainväliset asiakirjat sisältävät yhden ehdottoman kiellon tai periaatteen, joka tunnetaan nimellä palautuskielto eli non-refoulement. Palautuskiellon mukaan ketään ei saa palauttaa eli käännyttää tai karkottaa henkilö toiselle alueelle kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi. Palautuskielto voidaan nähdä siis eräänlaisena pakolaisen viimeisenä turvana, joka estää karkottamisen silloin, kun pelko on hyvin perusteltua. Turvapaikka-asioiden käsittely on relevanttia ulkomaalaisten oikeusturvan takaamiseksi ja siten voidaan taata ihmiselle mahdollisuus hakea suojaa ja turvaa hätätilanteessa.
Tutkielmassa pureudutaan turvapaikkaprosessia koskevaan lainsäädäntöön ja systematisoidaan oikeuden sisältöä käyttäen lainopillista tutkimusmetodia. Oikeus hakea turvapaikkaa on taattu useissa eri kansainvälisissä sopimuksissa sekä kansallisesti Suomen perustuslaissa ja ulkomaalaislaissa. Lisäksi aineistoon kuuluu lainvalmisteluaineisto tiettyjen ulkomaalaislakiin liittyvien muutosten osalta. Tutkielmassa paneudutaan näiden edellä mainittujen dokumenttien sisältöön sekä tarkastellaan aihetta oikeustapausten näkökulmasta konkreettisten esimerkkien saamiseksi.
Suomessa ulkomaalainen on normaalissa rikosoikeudellisessa vastuussa itsestään ja varsinaisen rangaistuksen lisäksi karkottaminen on mahdollinen lisäseuraamus. Esimerkiksi Suomen ulkomaalaislaissa sallitaan palauttaminen verrattain pienistä rikoksista. YK on määritellyt eräänlaisia poissulkemislausekkeita, joiden täyttyessä kansainvälinen suojelu voidaan evätä. Mikäli turvapaikanhakija on tehnyt rikoksen rauhaa vastaan, törkeän (muun kuin poliittisen) rikoksen tai YK:n vastaisen teon, voidaan hänet sulkea suojelun ulkopuolelle.
Suojelun poissulkeminen voi tulla kyseeseen, mikäli ulkomaalainen on syyllistynyt rikokseen. Kaikesta huolimatta kansainväliset asiakirjat sisältävät yhden ehdottoman kiellon tai periaatteen, joka tunnetaan nimellä palautuskielto eli non-refoulement. Palautuskiellon mukaan ketään ei saa palauttaa eli käännyttää tai karkottaa henkilö toiselle alueelle kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi. Palautuskielto voidaan nähdä siis eräänlaisena pakolaisen viimeisenä turvana, joka estää karkottamisen silloin, kun pelko on hyvin perusteltua. Turvapaikka-asioiden käsittely on relevanttia ulkomaalaisten oikeusturvan takaamiseksi ja siten voidaan taata ihmiselle mahdollisuus hakea suojaa ja turvaa hätätilanteessa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]