”Kun se on sulkeentunna siitähän on se oma vitsauksena meillä ollu”: Suomen itärajan sulkeutumisen vaikutus raja-alueen ihmisten elämään valtion itsenäistymisen jälkeen

Abstract

Pro gradu -tutkielma käsittelee kahden valtion välisen rajan sulkeutumisen vaikutuksia raja-alueella asuvien ihmisten elämään. Rajan sulkeutumiseen liittyy tässä tapauksessa Suomen itsenäistyminen emämaa Venäjästä, näiden valtioiden välinen poliittinen jännittyneisyys ja vasta itsenäistyneen Suomen sisäpoliittinen sekasorto. Tutkimuskysymyksenä on, miten Suomen ja Venäjän välisen rajan avonaisuus ja sen sulkeutuminen vaikuttivat rajalla asuvien elämään elinkeinon sekä kulttuurisen ja sosiaalisen elämän näkökulmasta. Tarkemmin tutkielma avaa perifeerisen Kuhmoniemen alueen asukkaiden kokemia muutoksia, ja vertailee niitä raja-alueella olevien keskuksien muutoksiin. Keskuksina toimivat Karjalankannaksen isot kunnat, kuten Terijoki. Tutkielma tarkastelee laajemmin, miten pääkaupungista johdettu itsenäistyminen, irtaantuminen aiemmasta emämaasta sekä uusi sisä- ja ulkopolitiikka vaikuttavat periferiassa asuvien elämään. Tutkielman aikarajaus ylittyy 1900-luvun alkuvuosista ennen Suomen itsenäistymistä 1920-luvun puoliväliin asti.

Aineistona toimii vuosien 1884–1935 välillä syntyneiden kuhmolaisten haastattelut, jotka on kerännyt Erkki Ala-Könnin tutkimusryhmä vuonna 1975. Tutkimusryhmän teettämistä 90 kuhmoniemeläisen haastattelusta tutkimuksessa käytetään noin 70:ää, jotka ovat valikoituneet haastatteluissa käsiteltyjen aihealueiden mukaan. Aineiston analyysissä käytetään muistitietotutkimuksen menetelmiä, joiden avulla tarkastellaan aikavälin sekä muistamisen politiikan vaikutusta muisteluiden sisältöihin ja luotettavuuteen.

Tutkielman keskeisin tulos aineistojen perusteella on se, että rajan sulkeutuminen vaikutti etenkin negatiivisesti raja-alueen ihmisten elämään sekä elinkeinon että sosiaalisen ja kulttuurisen elämän näkökulmasta. Muistitietoaineistosta nousee kuitenkin esille, että ihmiset pystyvät ajan kuluessa sopeutumaan muutokseen omien toimiensa sekä valtion hankkeiden avuilla. Tutkimustulos tuo esille sen, että poliittisia toimia johtavan keskuksen tulisi ottaa huomioon päätöksiä tehdessä periferia-alueiden olosuhteet ja ominaisuudet, jotta muutoksien vaikutukset olisivat helpommin nähtävissä.