”On pakko rakentaa tai mahdollistaa rakenteet, että ihmiset työpaikalla oikeesti kokee yhteisöllisyyttä” : Yhteisöllisyys ilmiönä varhaiskasvatuksen rakenteissa ja prosesseissa

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kuvata varhaiskasvatuksen johtajien näkemyksiä yhteisöllisyydestä ilmiönä varhaiskasvatuksen rakenteissa ja prosesseissa. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää erilaisia lähestymistapoja yhteisöllisyyteen ja sen kehittämiseen arjen varhaiskasvatuksen työssä. Tutkimuksen aineisto kerättiin varhaiskasvatuksen johtamisen asiantuntijoilta kahdessa osassa touko-elokuussa 2019. Ensimmäisessä vaiheessa varhaiskasvatuksen johtamisen asiantuntijat (N=20) vastasivat kirjallisesti avoimiin kysymyksiin ja toisessa vaiheessa osaa heistä (N=5) haastateltiin syvemmän ymmärryksen saamiseksi. Saatu aineisto analysoitiin hyödyntäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa haettiin vastauksia siihen, miten varhaiskasvatuksen johtajat ymmärtävät yhteisöllisyyden varhaiskasvatuksen rakenteissa ja prosesseissa. Tutkimuskysymyksillä selvitettiin, miten varhaiskasvatuksen johtamisen ammattilaiset määrittävät yhteisöllisyyden, miten yhteisöllisyys ilmenee arjen varhaiskasvatuksen rakenteissa ja prosesseissa johtajuuden näkökulmasta katsottuna sekä millaisilla rakenteilla ja toimenpiteillä voidaan luoda ja ylläpitää oman työyhteisön yhteisöllisyyttä. Tutkimuksessa käytettiin laadullista tapaustutkimuksellista lähestymistapaa, jossa yhteisöllisyyden ilmiön ymmärtämistä tarkasteltiin prosessinomaisesti pääasiallisesti hermeneuttisesti, hermeneuttisen kehän kautta, huomioiden tutkijan konstruktivistiset lähtökohdat ja esiymmärrys ilmiöstä. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat pohjautuivat käsitteiden määrittelyyn ja aiempaan tutkimuskirjallisuuteen. Tutkimuksen tulosten mukaan yhteisöllisyys määrittyy kokonaisvaltaiseksi, monikerroksiseksi käsitteeksi, joka koostuu tunteesta, asenteesta, kulttuurista sekä toiminnasta. Tutkimuksen mukaan yhteisöllisyys ilmenee varhaiskasvatuksessa työntekijän, johtajuuden, organisaation ja asiakkuuden tasoilla. Työntekijätasolla, johon liittyvät tiimit ja yksiköt, yhteisöllisyys ilmenee ammatillisissa prosesseissa, sopimusprosesseissa, vuorovaikutusprosesseissa sekä johtamisprosesseissa. Johtajuudessa yhteisöllisyys ilmenee johtamistavoissa: osallistavassa johtamisessa, sopimusjohtamisessa, vuorovaikutuksellisessa johtamisessa sekä kehittävässä johtamisessa. Organisaation tasolla yhteisöllisyys ilmenee osallisuus- ja vuorovaikutuskulttuurissa, ohjaus- ja sopimuskulttuurissa, johtamiskulttuurissa sekä asiakaspalvelukulttuurissa. Asiakkuuden rakenteissa yhteisöllisyys heijastuu asiakkaiden kohtaamisissa ja odotuksissa. Jokainen varhaiskasvatuksen toimijataso vaikuttaa yhteisöllisyyden muodostumiseen. Johtajat voivat mahdollistaa ja tukea rakenteiden sekä prosessien muodostumista, mutta he tarvitsevat tähän työhön tuekseen niin organisaatio- kuin työntekijätason, jotta yhteisöllisyys voi heijastua myös asiakkaisiin ja heidän saamaansa palveluun ja palvelukokemukseen. Tutkimuksen mukaan yhteisöllisyyttä voidaan luoda ja ylläpitää panostamalla asiakaspalveluun, sen tasoon, laatuun ja kehittämiseen. Yhteisöllisyyttä voidaan tukea vaalimalla hyviä vuorovaikutussuhteita työyhteisössä, toimimalla ammatillisesti, luomalla sopimuskulttuuria, pohjaamalla toiminta ohjaaviin asiakirjoihin, ottamalla ja antamalla vastuuta sekä hyvillä itsensä johtamisen taidoilla. Myös luomalla toimiva valta- ja ohjauskulttuuri sekä toimivat johtamis- ja vuorovaikutusrakenteet tuetaan yhteisöllisyyden rakentumista. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen yhteisölliseen kehittämiseen eri toimijatasoilla reflektoimalla, arvioimalla ja kehittämällä omaa toimintaa suhteessa tutkimuksen tuloksiin ja sitä kautta viemällä varhaiskasvatusta kohti positiivista yhteisöllisyyttä.