Verkostomaisen kaupunkiseutuyhteistyön strategisuus : case Tampereen kaupunkiseutu
Lyytikäinen, Veera (2020)
Lyytikäinen, Veera
2020
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Degree Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-01-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202002112012
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202002112012
Tiivistelmä
Suomessa pitkään vallinnut kaupungistumisen trendi luo uudenlaisia haasteita kaupungeille. Kunnat ovat alkaneet järjestäytymään erilaisiin yhteistyömuotoihin vastatakseen toimintaympäristön muutoksiin sekä kansalaisten kasvaviin vaatimuksiin ja tarpeisiin resurssien niukentuessa. Verkostoista on tullut merkittävä toimintamalli niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Verkostoissa resursseja ja osaamista on mahdollista yhdistellä sekä hallintaa koordinoida useamman tahon välillä.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan verkostomaista yhteistyötä tekevän kaupunkiseudun toimintaa ja strategisuutta. Tutkimuskohteena on Tampereen kaupunkiseutu. Tampereen kaupunkiseudulla yhteistyötä organisoi kahdeksan kunnan kuntayhtymä, joka vastaa seutustrategian toteuttamisesta ja yhteistyön organisoinnista. Tutkimuksessa selvitetään, millaista verkostomainen kaupunkiseutuyhteistyö on sekä miten strategisuus toteutuu. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, ilmeneekö yhteistyössä haasteita ja millaisissa asiayhteyksissä haasteita ilmenee.
Tutkimuksen aineisto koostuu haastatteluaineistosta, jota varten on haastateltu seitsemää Tampereen kaupunkiseudun seututoimistossa työskentelevää asiantuntijaa. Haastatteluiden myötä on pyritty luomaan kattava kuva Tampereen kaupunkiseudusta sekä sen toimintaan vaikuttavista tekijöistä niin verkostoyhteistyön kuin strategisen ulottuvuudenkin kannalta. Tutkimusaineiston analysointiin on käytetty menetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tulosten perusteella Tampereen kaupunkiseudun verkostomainen yhteistyö näyttää pääosin toimivalta. Yhteistyön tarve yhteistyökumppaneiden välillä tunnistetaan ja tulevaisuuden suhteen ollaan kaupunkiseudulla toiveikkaita. Haasteina vaikuttaa kuitenkin olevan joidenkin tavoitteiden ristiriitaisuus ja tavoitteista lipsuminen. Myös tavoitteiden konkretisoimisessa vaikuttaa olevan parantamisen varaa. Vakiintuneilla toimintatavoilla näyttää olevan merkittävä positiivinen vaikutus kaupunkiseudun systemaattisen kehittämisen kannalta.
Tampereen kaupunkiseudun strategisuuteen vaikuttavat ulkopuoliset tekijät, kuten valtio ja markkinat, luovat haasteita toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Ulkopuolinen rahoitus ja investoinnit vaikuttavat määrittelevän niitä kohteita, joiden kehittämiseen keskitytään. Myös sisäiset tekijät haastavat strategisen ulottuvuuden kehittämistä, sillä kuntien autonomia vaikuttaa esimerkiksi maankäyttöön liittyviin päätöksiin. Lisäksi kuntien ajoittainen osaoptimointi luo haasteita laajemman seudullisen strategiatason huomioimiselle. Kunnat eivät kuitenkaan vaikuta olevan valmiita lisäämään seututyön rahoitusta, vaikka vaatimukset seututoimistoa kohtaan ovat kasvussa.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan verkostomaista yhteistyötä tekevän kaupunkiseudun toimintaa ja strategisuutta. Tutkimuskohteena on Tampereen kaupunkiseutu. Tampereen kaupunkiseudulla yhteistyötä organisoi kahdeksan kunnan kuntayhtymä, joka vastaa seutustrategian toteuttamisesta ja yhteistyön organisoinnista. Tutkimuksessa selvitetään, millaista verkostomainen kaupunkiseutuyhteistyö on sekä miten strategisuus toteutuu. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, ilmeneekö yhteistyössä haasteita ja millaisissa asiayhteyksissä haasteita ilmenee.
Tutkimuksen aineisto koostuu haastatteluaineistosta, jota varten on haastateltu seitsemää Tampereen kaupunkiseudun seututoimistossa työskentelevää asiantuntijaa. Haastatteluiden myötä on pyritty luomaan kattava kuva Tampereen kaupunkiseudusta sekä sen toimintaan vaikuttavista tekijöistä niin verkostoyhteistyön kuin strategisen ulottuvuudenkin kannalta. Tutkimusaineiston analysointiin on käytetty menetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tulosten perusteella Tampereen kaupunkiseudun verkostomainen yhteistyö näyttää pääosin toimivalta. Yhteistyön tarve yhteistyökumppaneiden välillä tunnistetaan ja tulevaisuuden suhteen ollaan kaupunkiseudulla toiveikkaita. Haasteina vaikuttaa kuitenkin olevan joidenkin tavoitteiden ristiriitaisuus ja tavoitteista lipsuminen. Myös tavoitteiden konkretisoimisessa vaikuttaa olevan parantamisen varaa. Vakiintuneilla toimintatavoilla näyttää olevan merkittävä positiivinen vaikutus kaupunkiseudun systemaattisen kehittämisen kannalta.
Tampereen kaupunkiseudun strategisuuteen vaikuttavat ulkopuoliset tekijät, kuten valtio ja markkinat, luovat haasteita toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Ulkopuolinen rahoitus ja investoinnit vaikuttavat määrittelevän niitä kohteita, joiden kehittämiseen keskitytään. Myös sisäiset tekijät haastavat strategisen ulottuvuuden kehittämistä, sillä kuntien autonomia vaikuttaa esimerkiksi maankäyttöön liittyviin päätöksiin. Lisäksi kuntien ajoittainen osaoptimointi luo haasteita laajemman seudullisen strategiatason huomioimiselle. Kunnat eivät kuitenkaan vaikuta olevan valmiita lisäämään seututyön rahoitusta, vaikka vaatimukset seututoimistoa kohtaan ovat kasvussa.