Vieraannuttaminen jättää jäljen: Kirjallisuuskatsaus vieraannuttamisesta
Louko, Hanna (2020)
2020
Sosiaalityön kandidaattiohjelma - Degree Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-02-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202002101987
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202002101987
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen vieraannuttamista. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaisia seurauksia aikuiset kertovat olevan lapsuudessa koetulla vieraannuttamisella ja Millaisia kokemuksia vieraannutetulla vanhemmalla on vieraannuttamisesta.
Tutkielmassani käytin aineistona yhdeksää kansainvälistä vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Tutkimusartikkelit käsittelivät lapsena vieraannuttamisen kokemisen seurauksia aikuisen elämään ja vieraannutettujen vanhempien kokemuksia vieraannuttamisesta. Tutkielmani on integroiva kirjallisuuskatsaus ja aineiston analyysin apuna olen käyttänyt sisällön analyysia ja temaattista analyysia.
Lapsena koetun vieraannuttamisen seuraukset myöhempään elämään voivat olla pitkäaikaisia. Tulosten perusteella vieraannuttamisen kokeminen lapsuudessa vaikutti henkiseen hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Muun muassa alhainen itsetunto, masennus, luottamuspula itseen ja muihin ja identiteettiongelmat ovat tuloksissa usein esiintyviä seurauksia. Myös sosiaalisten suhteiden ylläpidossa esiintyy ongelmia niillä, jotka ovat kokeneet lapsena vieraannuttamista. Esimerkiksi lapsena vieraannuttamisen kohteiksi joutuneiden aikuisten keskuudessa avioerojen määrä on suuri. Luottamuspulan ja masennuksen synnyttämät ongelmat suhteen taustalla voi nähdä avioeroihin vaikuttavana tekijänä.
Vieraannuttamista kokeneet vanhemmat kokivat vieraannuttamisen vaikuttaneen heidän henkiseen hyvinvointiinsa. Vieraannuttamisen seurauksena oman vanhemmuuden identiteetin ja äideillä ”äitiyden” identiteetin särkyminen aiheutti pitkäkestoisen trauman, jossa joutuu elämään särkyneen identiteetin kanssa. Taitavan henkisen väkivallan käytön seurauksena vieraannuttava vanhempi onnistuu saamaan vieraannutetun vanhemman kokemaan syyllisyyttä. Vanhempien mielessä vallitsee epätoivo ja voimattomuus tilanteesta, johon he ovat joutuneet. Huoli omasta mielenterveydestä oli läsnä aikuisten ajatuksissa, kuin myös huoli lapsen mielenterveydestä vallitsevassa tilanteessa. Vieraannutettujen vanhempien kokemukset palvelujärjestelmästä olivat huonoja. Etenkin sen hitaus ja tehottomuus vaikuttivat vanhempien kokemaan toivottomuuden tunteeseen. Esiin nousi myös eri sektoreiden ammattilaisten tietämättömyys vieraannuttamisen ilmiöstä.
Saamieni tulosten perusteella voidaan todeta, että vieraannuttamisella on negatiivisia ja pitkäkestoisia seurauksia niin lapsena vieraannuttamista kokeneen aikuisen kuin vieraannutetun vanhemman elämään. Vieraannuttamisen ilmiötä tarkasteltaessa ennaltaehkäisy on tärkeässä roolissa. Tulevaisuudessa vieraannuttamisen ilmiötä olisikin syytä tutkia lisää erityisesti suomalaisen sosiaalityön kentällä. Tutkimustieto mahdollistaisi ilmiön paremman tunnistamisen ja sen avulla voitaisiin kehitellä keinoja puuttua vieraannuttamiseen.
Avainsanat: Vieraannuttaminen, lapsi, aikuinen, kokemus, seuraukset.
Tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck –ohjelmalla.
Tutkielmassani käytin aineistona yhdeksää kansainvälistä vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Tutkimusartikkelit käsittelivät lapsena vieraannuttamisen kokemisen seurauksia aikuisen elämään ja vieraannutettujen vanhempien kokemuksia vieraannuttamisesta. Tutkielmani on integroiva kirjallisuuskatsaus ja aineiston analyysin apuna olen käyttänyt sisällön analyysia ja temaattista analyysia.
Lapsena koetun vieraannuttamisen seuraukset myöhempään elämään voivat olla pitkäaikaisia. Tulosten perusteella vieraannuttamisen kokeminen lapsuudessa vaikutti henkiseen hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Muun muassa alhainen itsetunto, masennus, luottamuspula itseen ja muihin ja identiteettiongelmat ovat tuloksissa usein esiintyviä seurauksia. Myös sosiaalisten suhteiden ylläpidossa esiintyy ongelmia niillä, jotka ovat kokeneet lapsena vieraannuttamista. Esimerkiksi lapsena vieraannuttamisen kohteiksi joutuneiden aikuisten keskuudessa avioerojen määrä on suuri. Luottamuspulan ja masennuksen synnyttämät ongelmat suhteen taustalla voi nähdä avioeroihin vaikuttavana tekijänä.
Vieraannuttamista kokeneet vanhemmat kokivat vieraannuttamisen vaikuttaneen heidän henkiseen hyvinvointiinsa. Vieraannuttamisen seurauksena oman vanhemmuuden identiteetin ja äideillä ”äitiyden” identiteetin särkyminen aiheutti pitkäkestoisen trauman, jossa joutuu elämään särkyneen identiteetin kanssa. Taitavan henkisen väkivallan käytön seurauksena vieraannuttava vanhempi onnistuu saamaan vieraannutetun vanhemman kokemaan syyllisyyttä. Vanhempien mielessä vallitsee epätoivo ja voimattomuus tilanteesta, johon he ovat joutuneet. Huoli omasta mielenterveydestä oli läsnä aikuisten ajatuksissa, kuin myös huoli lapsen mielenterveydestä vallitsevassa tilanteessa. Vieraannutettujen vanhempien kokemukset palvelujärjestelmästä olivat huonoja. Etenkin sen hitaus ja tehottomuus vaikuttivat vanhempien kokemaan toivottomuuden tunteeseen. Esiin nousi myös eri sektoreiden ammattilaisten tietämättömyys vieraannuttamisen ilmiöstä.
Saamieni tulosten perusteella voidaan todeta, että vieraannuttamisella on negatiivisia ja pitkäkestoisia seurauksia niin lapsena vieraannuttamista kokeneen aikuisen kuin vieraannutetun vanhemman elämään. Vieraannuttamisen ilmiötä tarkasteltaessa ennaltaehkäisy on tärkeässä roolissa. Tulevaisuudessa vieraannuttamisen ilmiötä olisikin syytä tutkia lisää erityisesti suomalaisen sosiaalityön kentällä. Tutkimustieto mahdollistaisi ilmiön paremman tunnistamisen ja sen avulla voitaisiin kehitellä keinoja puuttua vieraannuttamiseen.
Avainsanat: Vieraannuttaminen, lapsi, aikuinen, kokemus, seuraukset.
Tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck –ohjelmalla.