”Särkee silmiä ja sielua”: Lifestyleblogien lukijoiden ja kirjoittajien suhtautuminen kieliongelmiin
Havumäki, Maaria (2020)
Havumäki, Maaria
2020
Suomen kielen tutkinto-ohjelma, filosofian maisterin tutkinto - Degree Programme in Finnish Language, Master of Arts
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-03-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202002101974
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202002101974
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tarkastelee suomalaisten lifestyleblogien kirjoittajien ja lukijoiden kieliasenteita. Tutkimus selvittää, miten kirjoittajat ja lukijat suhtautuvat blogikielessä havaittuihin kielenhuollollisiin ongelmiin. Lisäksi eritellään, mitä havaitut ongelmat ovat. Analyysi rakentaa käsityksen maallikoiden kieliasenteista blogikieltä kohtaan. Aineisto koostuu kieltä ja sen ongelmia käsittelevistä kommenteista ja blogikirjoituksista, jotka on kerätty kuudesta suomalaisesta naistenlehden verkkosivuilla julkaistavasta lifestyleblogista.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja sijoittuu kielitieteen kentässä kansanlingvistiikan ja sosiolingvistiikan alueille. Tutkimusmetodeina on käytetty sisällönanalyysia ja diskurssinanalyysia. Käsitys kieliongelmien laadusta on muodostettu virhetyyppianalyysilla, kun taas kieleen suhtautumisen tapoja on tutkittu diskurssinanalyysin avulla. Näillä metodeilla on saatu tulokseksi ongelmien laadusta kertovat virhetyyppikategoriat, sekä lukijoiden ja kirjoittajien diskurssit eli kielestä puhumisen tavat.
Virhetyypit koostuvat lukijoiden huomaamista kieliongelmista. Niistä muodostuu analyysin myötä kuusi kategoriaa. Useimmiten lukijat huomauttavat kirjoitusvirheistä ja oikeinkirjoituksen ongelmista. Muita virhekategorioita ovat rakenne, semanttiset ongelmat sekä tyyli. Lisäksi lukijat puhuvat usein kielenongelmista viitaten niihin yleiskielisillä termeillä kuten virhe ottamatta sen tarkemmin kantaa ongelman laatuun. Kuudes kategoria muodostuu tällaisista huomautuksista.
Diskurssit ovat tässä tutkimuksessa blogien lukijoiden ja kirjoittajien tapoja puhua kielen ongelmallisuuksista. Lukijoiden puhetavoissa esiintyy yhdeksän diskurssia: neuvonta-, tunne-, laatu-, lievennys-, ymmärrettävyys-, konteksti-, motivointi-, ammattimaisuus- ja vastuudiskurssi. Näistä myös kirjoittajilla esiintyviä diskursseja ovat tunne, konteksti, ammattimaisuus ja vastuu. Kirjoittajien omia diskursseja ovat lisäksi kuittaus-, vastuu-, parannus-, syy- ja puolustusdiskurssit.
Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että blogien lukijoiden ja kirjoittajien kielestä puhumisen tavat liikkuvat kahdella tasolla. Ensimmäisen tason muodostavat hyvän blogikielen ideaalia rakentavat diskurssit. Näitä diskursseja ovat laatu, ymmärrettävyys, konteksti, ja ammattimaisuus. Toisella tasolla ovat diskurssit, joilla blogien lukijat ja kirjoittajat asemoivat itseään suhteessa toisiinsa ja rakentavat vuorovaikutusta välilleen. Nämä diskurssit ovat neuvonta, lievennys, motivointi, kuittaus, vahvistus, syy, puolustus ja vastuu. Tutkimus osoittaa, että blogien lukijat ja kirjoittajat mieltävät blogikielen omanlaisekseen kielimuodoksi, jonka normit muodostuvat yhteisön keskinäisessä vuorovaikutuksessa.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja sijoittuu kielitieteen kentässä kansanlingvistiikan ja sosiolingvistiikan alueille. Tutkimusmetodeina on käytetty sisällönanalyysia ja diskurssinanalyysia. Käsitys kieliongelmien laadusta on muodostettu virhetyyppianalyysilla, kun taas kieleen suhtautumisen tapoja on tutkittu diskurssinanalyysin avulla. Näillä metodeilla on saatu tulokseksi ongelmien laadusta kertovat virhetyyppikategoriat, sekä lukijoiden ja kirjoittajien diskurssit eli kielestä puhumisen tavat.
Virhetyypit koostuvat lukijoiden huomaamista kieliongelmista. Niistä muodostuu analyysin myötä kuusi kategoriaa. Useimmiten lukijat huomauttavat kirjoitusvirheistä ja oikeinkirjoituksen ongelmista. Muita virhekategorioita ovat rakenne, semanttiset ongelmat sekä tyyli. Lisäksi lukijat puhuvat usein kielenongelmista viitaten niihin yleiskielisillä termeillä kuten virhe ottamatta sen tarkemmin kantaa ongelman laatuun. Kuudes kategoria muodostuu tällaisista huomautuksista.
Diskurssit ovat tässä tutkimuksessa blogien lukijoiden ja kirjoittajien tapoja puhua kielen ongelmallisuuksista. Lukijoiden puhetavoissa esiintyy yhdeksän diskurssia: neuvonta-, tunne-, laatu-, lievennys-, ymmärrettävyys-, konteksti-, motivointi-, ammattimaisuus- ja vastuudiskurssi. Näistä myös kirjoittajilla esiintyviä diskursseja ovat tunne, konteksti, ammattimaisuus ja vastuu. Kirjoittajien omia diskursseja ovat lisäksi kuittaus-, vastuu-, parannus-, syy- ja puolustusdiskurssit.
Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että blogien lukijoiden ja kirjoittajien kielestä puhumisen tavat liikkuvat kahdella tasolla. Ensimmäisen tason muodostavat hyvän blogikielen ideaalia rakentavat diskurssit. Näitä diskursseja ovat laatu, ymmärrettävyys, konteksti, ja ammattimaisuus. Toisella tasolla ovat diskurssit, joilla blogien lukijat ja kirjoittajat asemoivat itseään suhteessa toisiinsa ja rakentavat vuorovaikutusta välilleen. Nämä diskurssit ovat neuvonta, lievennys, motivointi, kuittaus, vahvistus, syy, puolustus ja vastuu. Tutkimus osoittaa, että blogien lukijat ja kirjoittajat mieltävät blogikielen omanlaisekseen kielimuodoksi, jonka normit muodostuvat yhteisön keskinäisessä vuorovaikutuksessa.