"Puututaan aggressiiviseen verosuunnitteluun ja veronkiertoon.": Poliittisten toimijoiden näkemyksiä aggressiivisesta verosuunnittelusta
Kinnunen, Elina (2020)
Kinnunen, Elina
2020
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Degree Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-03-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202002081962
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202002081962
Tiivistelmä
Tämän tutkielman kohteena on poliittisten toimijoiden julkaisuissa oleva aggressiiviseen verosuunnitteluun liittyvä argumentointi. Tutkimuskysymyksinä ovat 1) Minkälaisissa kehyksissä poliittiset toimijat esittävät argumenttejä liittyen aggressiiviseen verosuunnitteluun? 2) Minkälaisia koalitioita poliittiset toimijat muodostavat argumentoidessaaan aggressiiviseen verosuunnitteluun liittyen? 3) Miten poliittiset toimijat perustelevat aggressiiviseen verosuunnitteluun liittyviä argumenttejaan?
Tutkielman tarkoituksena on selvittää argumentaatioanalyysin sekä kehysanalyysin avulla poliittisten toimijoiden veropoliittisia näkemyksiä aggressiivisesta verosuunnittelusta sekä perusteluja näille näkemyksille. Tutkielman aineistona on poliittisten toimijoiden julkaisuja, joissa käsiteltiin verotusta. Poliittisiksi toimijoiksi valikoitui viiden Suomen suurimman puolueen lisäksi kaksi verotukselle keskeistä intressijärjestöä, Veronmaksajain Keskusliitto ry sekä Elinkeinoelämän keskusliitto ry. Aineisto kerättiin toimijoiden verkkosivuilta.
Poliittisten toijioiden aggressiiviseen verosuunnitteluun liittyvät argumentit muodostivat kolme kehystä, joita ovat verokilpailun kehys, veropohjan kehys sekä veropaon kehys. Verokilpailun kehyksessä toimijoista muodostui kaksi koalitiota, joista toisessa verokilpailuun osallistuminen nähtiin tärkeänä verojärjestelmän kilpailukyvylle ja toisessa haitallisena ilmiönä, joka vähentää Suomen verotuloja. Veropohjan kehyksessä toimijoista muodostui kolme koalitiota, joissa argumentoitiin veropohjan laajuuden, veropohjan tiivistämisen tai veropohjaa koskevien kansainvälisten sääntöjen kehittämisen puolesta. Laajaa veropohjaa puolustavat näkivät veropohjan laajuudeen mahdollistavan matalamman verokannan. Veropohjan tiivistämisen ja kansainvälisten sääntöjen kehittämisen puolesta argumentoivat näkivät lainsäädännön kehittämisen tärkeänä. Veropaon kehyksessä toimijoista muodostui kaksi koalitiota, joista toisessa aggressiivista verosuunnittelua ei nähty ongelmallisena ja toisessa aggressiivinen verosuunnittelu nähtiin haitallisena toimintana, johon tulee puuttua lainsäädännön avulla.
Tutkielman tulosten perusteella poliittiset toimijat, jotka argumentoivat verokilpailuun osallistumisen puolesta, eivät näe aggressiivista verosuunnittelua ongelmallisena tai evät ota kantaa aiheeseen. Kun taas toimijat, jotka näkevät verokilpailun haitallisena, näkevät myös aggressiivisen verosuunnittelun haitallisena ilmiönä, johon tulee puuttua lainsäädäntöä kehittämällä. Mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe olisi, minkälainen vaikutus poliittisten toimijoiden linjauksilla on verojärjestelmän kehittymiseen.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää argumentaatioanalyysin sekä kehysanalyysin avulla poliittisten toimijoiden veropoliittisia näkemyksiä aggressiivisesta verosuunnittelusta sekä perusteluja näille näkemyksille. Tutkielman aineistona on poliittisten toimijoiden julkaisuja, joissa käsiteltiin verotusta. Poliittisiksi toimijoiksi valikoitui viiden Suomen suurimman puolueen lisäksi kaksi verotukselle keskeistä intressijärjestöä, Veronmaksajain Keskusliitto ry sekä Elinkeinoelämän keskusliitto ry. Aineisto kerättiin toimijoiden verkkosivuilta.
Poliittisten toijioiden aggressiiviseen verosuunnitteluun liittyvät argumentit muodostivat kolme kehystä, joita ovat verokilpailun kehys, veropohjan kehys sekä veropaon kehys. Verokilpailun kehyksessä toimijoista muodostui kaksi koalitiota, joista toisessa verokilpailuun osallistuminen nähtiin tärkeänä verojärjestelmän kilpailukyvylle ja toisessa haitallisena ilmiönä, joka vähentää Suomen verotuloja. Veropohjan kehyksessä toimijoista muodostui kolme koalitiota, joissa argumentoitiin veropohjan laajuuden, veropohjan tiivistämisen tai veropohjaa koskevien kansainvälisten sääntöjen kehittämisen puolesta. Laajaa veropohjaa puolustavat näkivät veropohjan laajuudeen mahdollistavan matalamman verokannan. Veropohjan tiivistämisen ja kansainvälisten sääntöjen kehittämisen puolesta argumentoivat näkivät lainsäädännön kehittämisen tärkeänä. Veropaon kehyksessä toimijoista muodostui kaksi koalitiota, joista toisessa aggressiivista verosuunnittelua ei nähty ongelmallisena ja toisessa aggressiivinen verosuunnittelu nähtiin haitallisena toimintana, johon tulee puuttua lainsäädännön avulla.
Tutkielman tulosten perusteella poliittiset toimijat, jotka argumentoivat verokilpailuun osallistumisen puolesta, eivät näe aggressiivista verosuunnittelua ongelmallisena tai evät ota kantaa aiheeseen. Kun taas toimijat, jotka näkevät verokilpailun haitallisena, näkevät myös aggressiivisen verosuunnittelun haitallisena ilmiönä, johon tulee puuttua lainsäädäntöä kehittämällä. Mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe olisi, minkälainen vaikutus poliittisten toimijoiden linjauksilla on verojärjestelmän kehittymiseen.