"Auttelen vain kotona": Kirjallisuuskatsaus nuorten hoivaajien kokemuksista
Jussila, Maria (2020)
2020
Sosiaalityön kandidaattiohjelma - Degree Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-02-11
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202002091963
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202002091963
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen millaisia vaikutuksia vanhemman tai sisaruksen hoivaajana toimimisella on lapsiin ja nuoriin sekä millaisin keinoin ammattilaiset voivat tukea näitä nuoria. Vanhempiaan tai muita läheisiä hoitavat lapset ja nuoret joutuvat ottamaan ikätasoaan odotettua enemmän vastuuta kotona. Heitä ei kuitenkaan toistaiseksi ole maassamme tunnistettu erityiseksi, kohdennettuja palveluita tarvitsevaksi ryhmäksi.
Käytin tutkielmassani aineistona kansainvälisiä tutkimusartikkeleita kuudesta eri maasta. Artikkelit käsittelivät nuorten hoivaajien ja heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten kokemuksia hoivaamisesta, sen vaikutuksista nuoriin sekä nuorille hoivaajille suunnatuista palveluista. Analysoin artikkelit hyödyntäen sisällönanalyysia.
Tutkielmani perusteella hoivaajana toimimisella on lukuisia vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Hoivaajana toimiminen voi vaikuttaa nuoren koulunkäyntiin negatiivisesti, sillä se vie aikaa koulutehtäviltä eikä koulussa aina ymmärretä nuoren tilannetta. Hoivaaminen voi aiheuttaa ulkopuolisuuden kokemuksia, sillä ikätoverit eivät usein osaa samaistua nuoren kokemuksiin. Nuori saattaa jäädä pois ikätovereille tyypillisestä vapaa-ajan toiminnasta hoivaamiseen kuluvan ajan ja sen aiheuttaman sosiaalisen stigman vuoksi. Osa nuorista kokee kiusaamista hoivaamisen takia. Hoivaajana toimimisella näyttää myös olevan yhteys nuorten masennus- ja ahdistusoireisiin. Toisaalta hoivaajana toimimisella on myös positiivisia vaikutuksia nuoriin. Nuoret kokevat kypsyneensä ikätovereita nopeammin sekä kertovat oppineensa tarpeellisia arjen taitoja.
Suomeen tulisi rakentaa taloudellisesti ja alueellisesti saavutettava palvelujärjestelmä nuorille hoivaajille, jotta nuorten hoivaajien tarpeisiin voidaan parhaalla tavalla vastata. Lapsille ja nuorille tulee olla saatavilla ikätason mukaista, luotettavaa tietoa vanhemman tai sisaruksen sairaudesta. Ammattilaisia sosiaali- ja terveydenhuollossa tulee kouluttaa tunnistamaan ikätasonsa odotusta korkeampaa hoivavastuuta kantavat nuoret. Lisäksi tulee varmistaa, ettei lasten ja nuorten pääsy erityispalveluihin katkea vanhemman hoitosuhteen päättyessä.
Avainsanat: sosiaalityö, nuoret hoivaajat, lapsiomaiset, hoivavastuu, vanhemman mielenterveysongelma, vanhemman päihdeongelma
Käytin tutkielmassani aineistona kansainvälisiä tutkimusartikkeleita kuudesta eri maasta. Artikkelit käsittelivät nuorten hoivaajien ja heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten kokemuksia hoivaamisesta, sen vaikutuksista nuoriin sekä nuorille hoivaajille suunnatuista palveluista. Analysoin artikkelit hyödyntäen sisällönanalyysia.
Tutkielmani perusteella hoivaajana toimimisella on lukuisia vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Hoivaajana toimiminen voi vaikuttaa nuoren koulunkäyntiin negatiivisesti, sillä se vie aikaa koulutehtäviltä eikä koulussa aina ymmärretä nuoren tilannetta. Hoivaaminen voi aiheuttaa ulkopuolisuuden kokemuksia, sillä ikätoverit eivät usein osaa samaistua nuoren kokemuksiin. Nuori saattaa jäädä pois ikätovereille tyypillisestä vapaa-ajan toiminnasta hoivaamiseen kuluvan ajan ja sen aiheuttaman sosiaalisen stigman vuoksi. Osa nuorista kokee kiusaamista hoivaamisen takia. Hoivaajana toimimisella näyttää myös olevan yhteys nuorten masennus- ja ahdistusoireisiin. Toisaalta hoivaajana toimimisella on myös positiivisia vaikutuksia nuoriin. Nuoret kokevat kypsyneensä ikätovereita nopeammin sekä kertovat oppineensa tarpeellisia arjen taitoja.
Suomeen tulisi rakentaa taloudellisesti ja alueellisesti saavutettava palvelujärjestelmä nuorille hoivaajille, jotta nuorten hoivaajien tarpeisiin voidaan parhaalla tavalla vastata. Lapsille ja nuorille tulee olla saatavilla ikätason mukaista, luotettavaa tietoa vanhemman tai sisaruksen sairaudesta. Ammattilaisia sosiaali- ja terveydenhuollossa tulee kouluttaa tunnistamaan ikätasonsa odotusta korkeampaa hoivavastuuta kantavat nuoret. Lisäksi tulee varmistaa, ettei lasten ja nuorten pääsy erityispalveluihin katkea vanhemman hoitosuhteen päättyessä.
Avainsanat: sosiaalityö, nuoret hoivaajat, lapsiomaiset, hoivavastuu, vanhemman mielenterveysongelma, vanhemman päihdeongelma
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [2506]