Arviointitutkimus vuoden 2017 kriisikuntien talouksien tasapainosta

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on muodostaa syvällinen käsitys vuoden 2017 kriisikuntien eli Hyrynsalmen, Jämijärven, Ähtärin ja Teuvan talouksien tasapainosta ja talouksien tasapainon kehityksistä. Kyseisten kuntien talouksia arvioidaan ja analysoidaan pääsääntöisesti tilinpäätösinformaatiota ja muuta kuntien taloutta kuvaavaa informaatiota tutkimalla. Tasapainoanalyysin ohella tutkielmassa halutaan selvittää, muodostuuko kuntien talouksista erilaisia käsityksiä eri mittareilla arvioituna eli sisältyykö kuntien talouksien tasapainoon mittareista ja mittaamisesta aiheutuvaa monitulkintaisuutta. Lisäksi pohditaan, mistä mahdollinen monitulkintaisuus kyseisen tutkimuksen lähtökohdista aiheutuu.

Tutkimukseni on toiminta-analyyttinen empiriaan pohjautuva tapaustutkimus, jonka aineisto analysoidaan sisällönanalyysin keinoin. Tilinpäätökseen sisältyvien tunnuslukujen sisällön ymmärtämiseen analyysin perustaksi hyödynnän kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeissa esitettyjä tunnuslukujen tulkintatapoja sekä aiemmissa tutkimuksissa esitettyjä tulkintatapoja. Tasapaino ymmärretään tässä tutkimuksessa laajasti rahoituksen riittämiseksi pitkällä aikavälillä kunnan tehtävien hoitamiseen. Sitä tulkitaan erilaisten tunnuslukujen avulla, mutta huomioon otetaan myös esimerkiksi kuntien väestöä kuvaavat aspektit, kuten ikärakenne ja väestönkehitys.

Tutkielmassa kuntien talouksien tasapainosta muodostui kokonaisvaltaisempi käsitys, kuin esimerkiksi pelkkää kuntien kertynyttä alijäämää tarkastelemalla muodostuisi. Tasapainon eri ominaispiirteistä ja niiden kehityksistä saatiin käsitykset ja ne eivät aina ole linjassa keskenään. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että kertyneen alijäämän lisäksi epätasapainoa oli havaittavissa myös vakavaraisuutta ja tulorahoituksen riittävyyttä kuvaavissa tunnusluvuissa. Tutkimuksen kuntien talouksien tasapainojen kehityssuunnissa oli tarkastelujaksolla eroja ja osa kunnista olisi joutunut arviointimenettelyyn jo aiemmin, mikäli kriisikuntakriteerit olisivat kohdistuneet kuntakonserniin. Kyseisillä kunnilla emokuntien taloudet olivatkin kuntakonserneja tasapainoisempia, mutta isoin kuntakonsernien talouksien epätasapaino oli peräisin emokunnilta eikä konserniyhteisöiltä. Tutkielma osoitti sen, että tiettyjen yksittäisten tunnuslukujen tulkinta voi olla yksiselitteistä, mutta kunnan tasapainon ollessa moniulotteinen ilmiö, jota ei voi yhdellä tunnusluvulla tulkita, ei kokonaistasapainon tulkinta ole yhtä yksiselitteistä.