Pappilansaaren puutarhakylä: Yhteisöllisen loma-asumisen konsepti
Murtojärvi, Marjukka (2020)
Murtojärvi, Marjukka
2020
Arkkitehdin tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Architecture, MSc (Arch)
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-02-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202001291620
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202001291620
Tiivistelmä
Tämä diplomityö esittelee Tampereen Teiskon Pappilansaaren suunnitelmakonseptin alueen kehittämiseksi matkailua ja vapaa-ajanasumista palvelevaksi kokonaisuudeksi. Diplomityö on tehty yhteistyössä Tampereen evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän kanssa, jonka tavoitteena on kehittää aluetta tulevaisuudessa. Tämän diplomityön suunnitelmakonsepti on yksi vaihtoehtoisista kehityssuunnista.
Pappilansaari, viralliselta nimeltään Isosaari, sijaitsee Teiskossa noin 35 kilometrin päässä Tampereen keskustasta, ja on paikallisliikenteen linja-autoreitin varrella. Kannaksella mantereeseen yhdistetyllä saarella on 1920-luvulla rakennettu pappila talousrakennuksineen. Päärakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2017, mutta omistajan tahtotila on palauttaa se uudelleen käyttöön.
Pohjois-Tampereen kehittämiseksi on käynnissä yleiskaavatyö. Pohjois-Tampereen strategisen yleiskaavan yhtenä tavoitteena on matkailun kehittäminen. Alueella on valtavasti potentiaalia lähimatkailua ja miksei myös kansainvälisiä vieraita ajatellen. Pappilansaaren sijainti hyvien yhteyksien varrella sekä kaunis luonto ja kulttuurimiljöö tarjoavat hienot lähtökohdat alueen kehittämiseksi myös matkailun tarpeita ajatellen.
Myös vapaa-ajan asuminen ja suomalaisten mökkeilykulttuuri on murroksessa. Vapaa-ajan asunnolta toivotaan usein helppoutta ja hyvää sijaintia. Siirtolapuutarhat ovat suosiossa kaupungeissa, ja myös kaupunkiviljely on kasvattanut suosiotaan. Esitetty kokonaisuus yhdistää näitä ajankohtaisia teemoja vapaa-ajanasumisen ja matkailun hybridikonseptiin, joka ammentaa myös Suomalaisesta pappilakulttuurista ja sen piirteistä.
Suunnitelmassa aluetta tutkitaan aluesuunnitelman ja tyyppitalosuunnitelmien tasolla. Olemassa olevien rakennusten muutostyösuunnitelmat esitetään toiminnallisella tasolla yhdistäen ne koko alueen toiminnalliseen konseptiin. Suunnittelutyön taustoittamiseksi diplomityön alkuosassa käsitellään myös suurempia viitekehyksiä Pohjois-Tampereen kehityksestä Suomen pappiloihin sekä siirtolapuutarhaliikkeeseen.
Pappilansaari, viralliselta nimeltään Isosaari, sijaitsee Teiskossa noin 35 kilometrin päässä Tampereen keskustasta, ja on paikallisliikenteen linja-autoreitin varrella. Kannaksella mantereeseen yhdistetyllä saarella on 1920-luvulla rakennettu pappila talousrakennuksineen. Päärakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2017, mutta omistajan tahtotila on palauttaa se uudelleen käyttöön.
Pohjois-Tampereen kehittämiseksi on käynnissä yleiskaavatyö. Pohjois-Tampereen strategisen yleiskaavan yhtenä tavoitteena on matkailun kehittäminen. Alueella on valtavasti potentiaalia lähimatkailua ja miksei myös kansainvälisiä vieraita ajatellen. Pappilansaaren sijainti hyvien yhteyksien varrella sekä kaunis luonto ja kulttuurimiljöö tarjoavat hienot lähtökohdat alueen kehittämiseksi myös matkailun tarpeita ajatellen.
Myös vapaa-ajan asuminen ja suomalaisten mökkeilykulttuuri on murroksessa. Vapaa-ajan asunnolta toivotaan usein helppoutta ja hyvää sijaintia. Siirtolapuutarhat ovat suosiossa kaupungeissa, ja myös kaupunkiviljely on kasvattanut suosiotaan. Esitetty kokonaisuus yhdistää näitä ajankohtaisia teemoja vapaa-ajanasumisen ja matkailun hybridikonseptiin, joka ammentaa myös Suomalaisesta pappilakulttuurista ja sen piirteistä.
Suunnitelmassa aluetta tutkitaan aluesuunnitelman ja tyyppitalosuunnitelmien tasolla. Olemassa olevien rakennusten muutostyösuunnitelmat esitetään toiminnallisella tasolla yhdistäen ne koko alueen toiminnalliseen konseptiin. Suunnittelutyön taustoittamiseksi diplomityön alkuosassa käsitellään myös suurempia viitekehyksiä Pohjois-Tampereen kehityksestä Suomen pappiloihin sekä siirtolapuutarhaliikkeeseen.