Kolmen politiikassa aktiivisesti toimivan nuoren kokemuksia ja ajatuksia lobbaamisesta: Lisäisikö avoimuusrekisterin käyttöönotto Suomessa lobbaamisen avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja tunnettavuutta?

Abstract

Tutkielmassa tarkasteltiin kuinka nuoret päätöksentekijät kokevat lobbaamisen, ja mitä he siitä ajattelevat. Toinen tärkeä tarkasteltava aihe tutkielmassa oli lobbaamiseen liittyen Suomessakin käyttöönotettavaksi kaavailtu avoimuusrekisteri. Teoriana tutkimuksen tukena käytettiin julkisen valinnan teoriaa.

Tutkimusta varten haastateltiin kolmea 20–25-vuotiasta nuorta, jotka toimivat erilaisissa poliittisissa tehtävissä Suomessa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja jokaista haastateltiin yksilönä. Haastattelut toteutettiin loka-marraskuun vaihteessa syksyllä 2019. Nämä haastattelut yhdessä avoimuusrekisteriin ja julkisen valinnan teoriaan liittyvän kirjallisuuden kanssa muodostivat tutkielman kannalta keskeisimmän aineiston ja lähdemateriaalin. Tämän aineiston tarkemmassa analyysissä käytettiin induktiivista aineiston analyysiä eli aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Haastatteluaineiston pohjalta voidaan tulkita, että haastateltavat kokivat lobbaamisen tärkeäksi osaksi politiikkaa ja päätöksentekoa, esimerkiksi kuinka sen kautta saadaan uutta tietoa päätöksenteon tueksi. He toivat esiin myös negatiivisia puolia siitä. Lobbaamiseen liittyvälle koulutukselle olisi enemmän tarvetta kuin sitä nyt on saatavissa. Koulutusta voitaisiin tarjota enemmän niin politiikassa toimiville kuin myös laajemmin toisella asteella ja korkeakouluissa.

Avoimuusrekisteriä ja sitä, lisäisikö sen käyttöönotto Suomessa lobbaamisen ja edunvalvontatyön avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja tunnettavuutta tarkasteltiin julkisen valinnan teorian kautta kolmesta erilaisesta näkökulmasta. Nämä näkökulmat olivat kollektiivisen toiminnan ongelma, markkinatalous ja laajentumispaine.

Tutkimuksessa esitellyn aineiston ja teorian pohjalta päädyttiin lopputulokseen, että avoimuusrekisterin käyttöönotto lisäisi politiikan ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja luotettavuutta. Sen avulla pystyttäisiin paremmin kertomaan mitä lobbaaminen, edunvalvonta- ja vaikuttamistyö oikeasti ovat, ja miten merkityksellisessä roolissa ne ovat päätöksentekoprosessin yhteydessä. Avoimuusrekisterin luomisessa ja käyttöönotossa ei kuitenkaan pidä kiirehtiä. Valmistelu ja toteutus pitää tehdä huolellisesti suomalaiseen järjestelmään sopivaksi.