Kansallisradikaalien näkemykset koulutuksesta: Suomen koulutusjärjestelmä, Lapuan liike ja Isänmaallinen kansanliike 1930-1936

Abstract

Olen tutkinut pro gradu -tutkielmassani Lapuan liikkeen ja sen jatkajan, Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL:n), suhdetta Suomen koulutusjärjestelmään vuosina 1930–1936. Keskeisenä tutkimustehtävänä olen selvittänyt näiden tahojen kannattajien näkemyksiä Suomen kouluista ja koulutuksesta. Tutkimuksessa käsittelen myös, millainen oli Lapuan liikkeen ja IKL:n yleisempi suhtautuminen koulutukseen ja millaista koulutuksellisen toiminnan olisi pitänyt olla. Tutkimuksen aineistona olen käyttänyt Lapuan liikkeen ja IKL:n pää-äänenkannattajina toimineita sanomalehtiä. Täydentävänä aineistona tutkimuksessani on Lapuan liikkeen aikakauslehdistöä, Lapuan liikkeen ja IKL:n ohjelmia sekä valtiopäivien asiakirjoja syksystä 1933 kesään 1936 asti.

Tutkimuksen teoria pohjautuu aatehistoriaan ja sen keskeisenä metodina on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Aineiston pohjalta muodostin temaattiset kokonaisuudet koulutukseen liittyvistä näkökulmista, jotka toistuivat aineistossa usein ja nousivat näin merkitykselliseksi tutkimuksen kannalta. Temaattiset kokonaisuudet ovat tutkimuksessa kronologisesti ensin Lapuan liikkeen ja sitten IKL:n osalta.

Koulutukseen ja koulutusjärjestelmään liittyvät käsitykset olivat lähes yhtenevät niin Lapuan liikkeen kuin IKL:n osalta. Molemmat vastustivat ehdoitta vasemmistolaista koulutustoimintaa ja suhtautuivat kielteisesti koulutuksen uudistamispyrkimyksiin. Koulujen tuli Lapuan liikkeen ja IKL:n mukaan korostaa toiminnassaan isänmaallisuuden, uskonnollisuuden ja maanpuolustuksen arvoja, joita sekä Lapuan liike että IKL edustivat. Oppiaineiden sivistyksellinen arvo nähtiin toissijaisena. Lapuan liike ja IKL pyrkivät vaikuttamaan koulunuorisoon Sinimustat -nuorisojärjestön kautta. Koulutusjärjestelmää pyrittiin muokkaamaan Lapuan liikkeen ja IKL:n toimesta myös palvelemaan kirkon ja puolustusvoimien tarpeita. Lapuan liikkeessä vaadittiin uskonnonopetukselle keskeisempää osaa oppilaitosten toiminnassa ja IKL:ssä oltiin valmiita militarisoimaan oppilaitokset kansakouluista alkaen.

Keskeinen eroavaisuus Lapuan liikkeen ja IKL:n koulutusnäkemyksissä oli kielipoliittinen. Lapuan liikkeessä suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle koulutustoiminnalle ei varsinkaan sen alkuvaiheessa tehty eroa, mutta IKL oli puolestaan vaatimassa suomenkielisten oppilaitosten aseman kohentamista ruotsinkielisten kustannuksella. IKL:n keskeinen vaatimus 1930-luvulla koulutusjärjestelmään liittyen oli Helsingin yliopiston täydellinen suomalaistaminen. Tutkimus syventää käsitystä suomalaisten kansallisradikaalien suhtautumisesta koulutukseen ja erityisesti maan koulutusjärjestelmään vuosien 1930–1936 valkoisessa Suomessa, jotka olivat kiinteästi sidoksissa aikansa nationalistiseen ilmapiiriin.