Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Factors Affecting the Thrombolytic-Treatment-Related Outcomes in Patients with Acute Lower Limb Ischaemia

Vakhitov, Damir (2020)

 
Avaa tiedosto
978-952-03-1447-7.pdf (4.600Mt)
Lataukset: 



Vakhitov, Damir
Tampere University
2020

Lääketieteen ja biotieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine and Life Sciences
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2020-03-06
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1447-7
Tiivistelmä
Akuutti alaraajaiskemia (AAI) on tilanne, joka vaati kiireellistä tai välitöntä kirurgista tai suonensisäistä hoitoa, ja on yhteydessä lisääntyneeseen amputaatio- ja kuoleman riskiin. AAI:n etiopatogeneesi on muuttunut viime vuosikymmenien aikana. Nykyään suurin osa iskemiasta johtuu ateroskleroosin aiheuttamista valtimoahtaumista. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että bakteeritulehdus saattaa vaikuttaa tromboosiin, varsinkin potilailla, joilla on ateroskleroottisia muutoksia. AAI-potilaat ovat usein iäkkäitä ja monisairaita, jolloin liuotushoitoa pidetään hyvänä vaihtoehtona avokirurgialle. Siitä huolimatta katetriohjattu trombolyysi saattaa epäonnistua, ja tämä voi liittyä lisääntyneisiin amputaatioihin. Onnistuneenkin liuotushoidon jälkeen joillekin potilaille kehittyy uusintaiskemia, johon liittyy uusintatoimenpiteitä. Hoidon pitkäaikaistulokset AAI-potilailla jäävät usein epäselviksi.

Väitöstutkimuksen aiheena oli selvittää AAI:n taustatekijöitä mukaan lukien uusia etiologisia tekijöitä, hoidon pitkäaikaistuloksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimuksen retrospektiivisissa töissä aineistona käytettiin Tampereen ja Turun yliopistollisissa sairaaloissa hoidettujen potilaiden tietoja. Prospektiivisessa osiossa kerättiin AAI-potilaiden trombiaspiraatteja bakteeri-DNA:n tunnistamiseksi.

Yhteensä 303 AAI-tapausta (159 miestä [52,5 %]) rekisteröitiin tutkimuksiin. Potilaiden keski-ikä oli 71 vuotta. Lähes 60 % natiivivaltimoista ja 75 % ohitteista olivat bakteeri-DNA-positiivisia. Synteettiset ohitteet olivat positiivisia lähes 80 %:lla potilaista. Kaikista positiivisista valtimonäytteistä 90 % sisälsi Streptococus mitis ryhmän DNA:ta. Trombolyysillä hoidetuilla potilailla varhainen hoidon epäonnistuminen oli todettavissa 23 %:ssa tapauksista. Hyperkolesterolemia, aikaisempi ohituskirurgia ja hoidon aloituksen viivästyminen liittyivät itsenäisinä tekijöinä epäonnistumiseen, joka oli yhteydessä melkein 40 %:n amputaatioriskiin ensimmäisen kuukauden kuluessa. Uusintaiskemia ilmaantui melkein 43 %:lle potilaista 40 kk:n mediaaniseurannan aikana. Ohitteiden uusintatukoksia esiintyi merkitsevästi useammin natiivivaltimotapahtumiin verrattuna. Asianmukaisen verenohennus- tai antiaggregatorisen lääkityksen puute sekä säärivaltimoiden ulosvirtauksen heikkous ennustivat itsenäisesti uusintaiskemian kehittymistä.

Yhden vuoden kohdalla lähes 80 % potilaista oli elossa. Primaarinen aukipysyvyys natiivivaltimoissa oli 87 %. Ohitteiden aukipysyvyys tällä ajankohdalla oli 31 %–62 %. Amputaatiovapaa elossaolo oli 66 %. Pitkäaikaistulokset olivat epäsuotuisia. Kymmenen vuoden kohdalla noin 30 % potilaista oli elossa. Eteisvärinä ja korkea ikä (yli 83 vuotta) ennustivat itsenäisesti huonoa eloonjäämistä. Primaarinen aukipysyvyys oli natiivivaltimoissa 18,7 % ja ohitteissa 15,2 %. Yli 75 vuoden ikä vaikutti itsenäisesti amputaatiovapaaseen elossaoloon ollen 24 % kymmenen vuoden kohdalla.

Huolimatta siitä, että bakteereiden DNA:ta löydettiin trombiaspiraateista, tietoon täytyisi suhtautua varovaisesti, sillä syy-yhteyksien osoittaminen vaatii lisätutkimuksia. Katetriohjatun trombolyysin tulokset lyhyellä aikavälillä ovat pitkäaikaistuloksia paremmat. Uusintatapahtumat ovat yleisiä, ja pitkäaikaisennuste on epäsuotuisa. Vain osaan hoidon tuloksiin vaikuttavista tekijöistä voidaan vaikuttaa. Nämä tekijät tulisi huomioida sekä kliinisessä työssä että tulevissa tutkimuksissa.
 
Kokoelmat
  • Väitöskirjat [4331]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Yhteydenotto | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Yhteydenotto | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste