Normiohjauksen toimeenpano kouluterveydenhuollossa
Saarinen, Aija (2020)
Saarinen, Aija
2020
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-03-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202001191393
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202001191393
Tiivistelmä
Pro gradu – tutkielman aiheena on julkisen terveydenhuollon toimintojen sääntelyyn ja erityisesti normiohjauksen toimeenpanoon liittyvät haasteet käytännön työssä. Vaikka ohjeet säädösten toimeenpanoon ovat yleensä selkeitä ja säädökset ovat luonteeltaan kuntia velvoittavia, niin varsinaisessa asiakastyössä säädösten mukaisen toiminnan toteuttaminen ei kuitenkaan aina toteudu tarkoitetulla tavalla. Tutkimuskohteeksi valittiin 1.5.2011 voimaan tullut valtioneuvoston asetus neuvolatyöstä, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä ennalta ehkäisevästä lasten ja nuorten suun terveydenhuollosta (338/2011), joka määrittelee pääpiirteissään kouluterveydenhuollon sisällön. Tutkimuskysymyksissä haettiin vastausta siihen, miten edellä mainitun asetuksen sisältö on toimeenpantu kouluterveydenhuollossa ja mitkä tekijät tutkimuksen perusteella ovat vaikuttaneet asetuksen toimeenpanoon?
Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa on käytetty implementaatiotutkimuksen ylhäältä alas -lähestymistapaa, jonka esittivät ensimmäisinä Donald van Meter ja Carl von Horn vuonna 1975. Ylhäältä alas -lähestymistavassa tutkimuskohteena on usein jokin hierarkkisesti ylemmällä tasolla annetun toimintaohjelman toteuttaminen hierarkian alemmilla tasoilla ja siksi malli soveltuikin hyvin ko. tutkimusaineiston analyysin teoreettiseksi viitekehykseksi. Toimeenpanon mittaamismetodiksi tutkielmassa valikoitui puolistrukturoitu kyselytutkimus, joka toteutettiin vuoden 2017 keväällä. Kysely lähetettiin Suomen Terveydenhoitajaliiton jäseninä oleville koulu- ja opiskeluterveydenhoitajille ja kyselyyn vastasi yhteensä 162 kouluterveydenhoitajaa
Tutkielman tulosten mukaan asetuksen (338/2011) toimeenpanossa oli nähtävissä suurta vaihtelua. Joissakin kunnissa kouluterveydenhuolto oli toimeenpantu lähes täydellisesti asetuksen edellyttämällä tavalla ja osassa kunnista toimeenpanossa oli suuria puutteita. Kunnissa, joissa kouluterveydenhuolto oli toteutettu asetuksen edellyttämällä tavalla, asetus koettiin hyödylliseksi ja työrauha kouluterveydenhuollossa koettiin aiempaa paremmaksi. Myös moniammatillinen yhteistyö toteutui kouluterveydenhuollossa aiempaa peremmin. Moni kyselyyn vastanneista kouluterveydenhoitajista toi kuitenkin esiin sen, että työnantajan asettamien tavoitteiden ja resurssien kesken oli selkeä ristiriita ja työntekijät kokivat, että vastuu asetuksen mukaisesta toiminnasta oli jätetty työntekijöille. Tutkimuksen mukaan 40 prosenttia vastaajista ei tiennyt, oliko kunnassa laadittu asetuksen edellyttämä toimintaohjelma, jolloin oli ymmärrettävää, että vastaajilla ei ollut myöskään tietoa toimintaohjelmassa määriteltävistä, toimeenpanossa käytettävistä menettelytavoista. Toimeenpanon onnistumisen kannalta merkittävimmiksi tekijöiksi osoittautuivat henkilöstöresurssit sekä tiedon kulku asetuksen mukaisen toiminnan toteutumisesta sekä päättäjiltä ja esimiehiltä henkilöstölle että päinvastoin.
Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa on käytetty implementaatiotutkimuksen ylhäältä alas -lähestymistapaa, jonka esittivät ensimmäisinä Donald van Meter ja Carl von Horn vuonna 1975. Ylhäältä alas -lähestymistavassa tutkimuskohteena on usein jokin hierarkkisesti ylemmällä tasolla annetun toimintaohjelman toteuttaminen hierarkian alemmilla tasoilla ja siksi malli soveltuikin hyvin ko. tutkimusaineiston analyysin teoreettiseksi viitekehykseksi. Toimeenpanon mittaamismetodiksi tutkielmassa valikoitui puolistrukturoitu kyselytutkimus, joka toteutettiin vuoden 2017 keväällä. Kysely lähetettiin Suomen Terveydenhoitajaliiton jäseninä oleville koulu- ja opiskeluterveydenhoitajille ja kyselyyn vastasi yhteensä 162 kouluterveydenhoitajaa
Tutkielman tulosten mukaan asetuksen (338/2011) toimeenpanossa oli nähtävissä suurta vaihtelua. Joissakin kunnissa kouluterveydenhuolto oli toimeenpantu lähes täydellisesti asetuksen edellyttämällä tavalla ja osassa kunnista toimeenpanossa oli suuria puutteita. Kunnissa, joissa kouluterveydenhuolto oli toteutettu asetuksen edellyttämällä tavalla, asetus koettiin hyödylliseksi ja työrauha kouluterveydenhuollossa koettiin aiempaa paremmaksi. Myös moniammatillinen yhteistyö toteutui kouluterveydenhuollossa aiempaa peremmin. Moni kyselyyn vastanneista kouluterveydenhoitajista toi kuitenkin esiin sen, että työnantajan asettamien tavoitteiden ja resurssien kesken oli selkeä ristiriita ja työntekijät kokivat, että vastuu asetuksen mukaisesta toiminnasta oli jätetty työntekijöille. Tutkimuksen mukaan 40 prosenttia vastaajista ei tiennyt, oliko kunnassa laadittu asetuksen edellyttämä toimintaohjelma, jolloin oli ymmärrettävää, että vastaajilla ei ollut myöskään tietoa toimintaohjelmassa määriteltävistä, toimeenpanossa käytettävistä menettelytavoista. Toimeenpanon onnistumisen kannalta merkittävimmiksi tekijöiksi osoittautuivat henkilöstöresurssit sekä tiedon kulku asetuksen mukaisen toiminnan toteutumisesta sekä päättäjiltä ja esimiehiltä henkilöstölle että päinvastoin.