Unen laadun yhteys toiminnanohjaukseen varhaislapsuudessa

Abstract

Vuorokausirytmin ja toiminnanohjauksen kehittymistä voidaan pitää varhaislapsuuden merkittävimpinä kehitystehtävinä. Tästä huolimatta pienten lasten unta ja toiminnanohjausta on tutkittu vasta vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuoda lisätietoa unen laadun vaikutuksista myöhemmälle toiminnanohjaukselle.

Toiminnanohjaus kattaa useita toisiinsa linkittyviä, mutta myös omiksi toiminnoikseen eroteltavia taitoja, jotka mahdollistavat käyttäytymisen kognitiivisen kontrolloimisen. Näihin taitoihin lukeutuu muun muassa inhibitio, työmuisti sekä kognitiivinen joustavuus. Toiminnanohjauksen neuraali perusta sijoittuu etuotsalohkolle, jonka kypsyminen jatkuu aina varhaisaikuisuuteen saakka. Riittämätön ja heikkolaatuinen uni vaikuttaa muun muassa etuotsalohkon toimintaan, minkä vuoksi toiminnanohjaus kärsii herkästi huonosti nukutuista öistä, ja aikuisilla riittävän ja laadukkaan unen merkitys toiminnanohjaukselle onkin todennettu lukuisissa tutkimuksissa. Yhteyden tutkiminen kehityksellisestä näkökulmasta olisi erittäin tärkeää, sillä toiminnanohjauksella on havaittu pysyvyyttä jo hyvin varhaisesta vaiheesta. Mikäli esimerkiksi lapsuudessa vielä tavanomainen unen katkonaisuus on yhteydessä heikompiin toiminnanohjauksen taitoihin, tulee uneen liittyvät interventiot kohdistaa mahdollisimman varhain toiminnanohjauksen puutteiden kauaskantoisten seurausten välttämiseksi.

Tutkimuksen otos on osa laajempaa Lapsen uni ja terveys -hanketta, ja tähän osatutkimukseen osallistui yhteensä 32 tervettä lasta. Tutkittavat osallistuivat 8 kuukauden iässä yhden yön polysomnografiaan Tampereen yliopistollisen sairaalan unilaboratoriossa. Unen laatua tarkasteltiin unen keston ja unen tehokkuuden kautta. Toiminnanohjausta tutkittiin pöydän ääressä suoritettavilla Spin the pots -työmuistitehtävällä ja Snack delay -inhibtiotehtävällä tutkittavien ollessa kahden vuoden ikäisiä. Unen keston ja unen tehokkuuden yhteyttä toiminnanohjaukseen tarkasteltiin toisistaan erillään. Analyysivaiheessa osallistujat jaettiin kahteen ryhmään unen keston mediaanin avulla määrällisesti vähemmän ja enemmän nukkuviin, ja samanlainen ryhmäjako suoritettiin unen tehokkuuden mediaanin avulla tehokkaampiin ja tehottomampiin nukkujiin.

Tässä tutkimuksessa yhteyttä unen laatupiirteiden ja toiminnanohjauksen välillä ei ilmennyt, eli unen kestolla ja tehokkuudella ei välttämättä ole vielä varhaislapsuudessa suurta merkitystä toiminnanohjauksen kehitykselle. Tulokset tuovat lisää tietoa varhaislapsuuden unen ja toiminnanohjauksen suhteesta ja viittaavat siihen, että unen ja toiminnanohjauksen kehityksellistä suhdetta tarkastelevan tutkimuksen olisi jatkossa hyvä keskittyä unen keston ja tehokkuuden sijasta unen muihin piirteisiin, kuten unen yhtenäisyyteen tai painottumiseen yöaikaan. Jatkotutkimus kannattaisi kohdentaa sellaiseen populaatioon, jolla lähtökohtaisesti on jonkinlaisia ongelmia unen suhteen. Jo ensimmäisinä ikävuosina havaittu toiminnanohjauksen pysyvyys korostaa lisätutkimuksen tarvetta, sillä ainoastaan unen ja toiminnanohjauksen välisen suhteen ymmärtäminen mahdollistaa oikea-aikaisten interventioiden kohdentamisen