High rate anaerobic treatment of LCFA-containing wastewater at low temperature
Singh, Suniti (2019)
Singh, Suniti
Tampere University, Université Paris-Est
2019
Doctoral Programme in Advanced Biological Waste-to-Energy Technologies
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2019-12-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202001151268
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202001151268
Tiivistelmä
Rasvat, öljyt ja rasvat (FOG) ovat merkittävä aineosa monissa jätevesissä, kuten elintarviketeollisuuden jätevesissä. Näiden hydrolyysi tuottaa pitkäketjuisia rasvahappoja (LCFA), jotka vaikuttavat anaerobisen jätevedenkäsittelyprosessin stabiilisuuteen fysikaalis-kemiallisten ja mikrobiologisten toksisuusvaikutustensa vuoksi. FOG:n korkean metaanintuottopotentiaalin hyödyntäminen edellyttää biokaasuprosessilta kykyä käsitellä suuria LCFA-kuormituksia, jota ei ole vielä tutkittu matalissa lämpötiloissa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia suuria LCFA-pitoisuuksia omaavien elintarvikejätevesien anaerobista käsittelyä korkeakuormitteisissa reaktoreissa matalissa lämpötiloissa.
Synteettisen elintarviketeollisuuden jätevesien, jotka sisälsivät neljää eri LCFA:ta, anaerobista käsittelyä eri mesofiilisilla mikrobiyhteisöillä tutkittiin panoskokeissa. Granulalietteellä tuotettiin metaania nopeammin sekä saatiin suurempi metaanisaanto (76-82% teoreettisesta saannosta) kuin kahdella yhdyskuntamädätteellä (1-72%) 10°C:ssa ja 20°C:ssa. Granulalietteessä LCFA:iden anaerobista hajoamista edistivät β-hapettavat Syntrophaceae-heimon bakteerit (Syntrophus ja tuntemattomat lajit), Metanosaeta-suvun asetotrofiset metanogeenit, aktiivisuus ja oletetut syntrofiset asetaattia hapettavat bakteerit (SAOB).
Synteettistä elintarviketeollisuuden jätevettä käsiteltiin anaerobisesti jatkuvatoimisessa korkeakuormitteisessa EGSB-reaktorissa 20°C:ssa (viipymällä 24 h, LCFA-kuormituksella 670 mgCOD-LCFA/L·d). Kemiallisen hapenkulutuksen (COD) poisto oli 84-91% ja metaanisaanto 44-51%. Kahden kuukauden koeajojen aikana LCFA:ita kertyi reaktoriin, mikä johti granulalietteen nousemiseen reaktorin yläosaan (36-57%) ja hajoamiseen. LCFA:n aiheuttamaa granulalietteen hajoamista ja kellumista pyrittiin estämään suunnittelemalla uudenlainen reaktori, jossa oli dynaaminen lietereaktori yhdistettynä biofilmireaktoriin (DSC-FF). Tällä reaktorilla saavutettiin 20°C:ssa 87-98% liukoisen COD:n poisto viipymän ollessa välillä 12-72 h (LCFA-kuormituksella 220-1333 mgCOD-LCFA/L·d). Myös lyhimmällä 12 tunnin viipymällä tyydyttymättömät LCFA:aat (linoleaatti ja oleaatti) poistettiin syötetystä jätevedestä, kun taas osa tyydyttyneistä LCFA:ista (stearaatti ja palmitaatti) poistui reaktorista.
Asetotrofisen metanogeenin, Methanosaeta:n, suhteellinen runsaus (perustuen suurikapasiteettiseen 16S rRNA sekvensointiin) lisääntyi EGSB-reaktorissa sekä granulalietteessä (DSC) että biofilmissä (FF) LCFA-kuormituksen noustessa. Tämä osoittaa, että LCFA:n hajoamisen seurauksena metaania tuotettiin pääasiassa asetaatin kautta 20°C:ssa. Biofilmiin (FF) rikastui β-hapettavia bakteereja, Syntrophus-suvusta, sekä hydrogenotrofisia metanogeeneja, Methanospirillum-suvusta, kun taas granulalietteeseen rikastui
asetaattia hapettavia bakteereita suvuista Syntrophobacter, Desulfobulbus ja Geobacter, sekä asetotrofisia metanogeeneja. Tämä osoittaa, että reaktorin eri osiin rikastuvilla mikrobiyhteisöillä oli erilaiset roolit LCFA:n anaerobisessa käsittelyssä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tämä väitöstyö osoitti mikrobiyhteisön valinnan tärkeyden matalissa lämpötiloissa (10 ja 20°C:ssa). Lisäksi LCFA:ta pystyttiin onnistuneesti käsittelemään anaerobisissa korkeakuormitteisissa reaktoreissa 20°C:ssa käyttämällä uudenlaista reaktorityyppiä (DSC-FF). Väitöstyössä selvitettiin myös pääasialliset bakteerit ja arkit, jotka ottavat aktiivisesti osaa LCFA:iden anaerobiseen käsittelyyn
Synteettisen elintarviketeollisuuden jätevesien, jotka sisälsivät neljää eri LCFA:ta, anaerobista käsittelyä eri mesofiilisilla mikrobiyhteisöillä tutkittiin panoskokeissa. Granulalietteellä tuotettiin metaania nopeammin sekä saatiin suurempi metaanisaanto (76-82% teoreettisesta saannosta) kuin kahdella yhdyskuntamädätteellä (1-72%) 10°C:ssa ja 20°C:ssa. Granulalietteessä LCFA:iden anaerobista hajoamista edistivät β-hapettavat Syntrophaceae-heimon bakteerit (Syntrophus ja tuntemattomat lajit), Metanosaeta-suvun asetotrofiset metanogeenit, aktiivisuus ja oletetut syntrofiset asetaattia hapettavat bakteerit (SAOB).
Synteettistä elintarviketeollisuuden jätevettä käsiteltiin anaerobisesti jatkuvatoimisessa korkeakuormitteisessa EGSB-reaktorissa 20°C:ssa (viipymällä 24 h, LCFA-kuormituksella 670 mgCOD-LCFA/L·d). Kemiallisen hapenkulutuksen (COD) poisto oli 84-91% ja metaanisaanto 44-51%. Kahden kuukauden koeajojen aikana LCFA:ita kertyi reaktoriin, mikä johti granulalietteen nousemiseen reaktorin yläosaan (36-57%) ja hajoamiseen. LCFA:n aiheuttamaa granulalietteen hajoamista ja kellumista pyrittiin estämään suunnittelemalla uudenlainen reaktori, jossa oli dynaaminen lietereaktori yhdistettynä biofilmireaktoriin (DSC-FF). Tällä reaktorilla saavutettiin 20°C:ssa 87-98% liukoisen COD:n poisto viipymän ollessa välillä 12-72 h (LCFA-kuormituksella 220-1333 mgCOD-LCFA/L·d). Myös lyhimmällä 12 tunnin viipymällä tyydyttymättömät LCFA:aat (linoleaatti ja oleaatti) poistettiin syötetystä jätevedestä, kun taas osa tyydyttyneistä LCFA:ista (stearaatti ja palmitaatti) poistui reaktorista.
Asetotrofisen metanogeenin, Methanosaeta:n, suhteellinen runsaus (perustuen suurikapasiteettiseen 16S rRNA sekvensointiin) lisääntyi EGSB-reaktorissa sekä granulalietteessä (DSC) että biofilmissä (FF) LCFA-kuormituksen noustessa. Tämä osoittaa, että LCFA:n hajoamisen seurauksena metaania tuotettiin pääasiassa asetaatin kautta 20°C:ssa. Biofilmiin (FF) rikastui β-hapettavia bakteereja, Syntrophus-suvusta, sekä hydrogenotrofisia metanogeeneja, Methanospirillum-suvusta, kun taas granulalietteeseen rikastui
asetaattia hapettavia bakteereita suvuista Syntrophobacter, Desulfobulbus ja Geobacter, sekä asetotrofisia metanogeeneja. Tämä osoittaa, että reaktorin eri osiin rikastuvilla mikrobiyhteisöillä oli erilaiset roolit LCFA:n anaerobisessa käsittelyssä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tämä väitöstyö osoitti mikrobiyhteisön valinnan tärkeyden matalissa lämpötiloissa (10 ja 20°C:ssa). Lisäksi LCFA:ta pystyttiin onnistuneesti käsittelemään anaerobisissa korkeakuormitteisissa reaktoreissa 20°C:ssa käyttämällä uudenlaista reaktorityyppiä (DSC-FF). Väitöstyössä selvitettiin myös pääasialliset bakteerit ja arkit, jotka ottavat aktiivisesti osaa LCFA:iden anaerobiseen käsittelyyn
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4946]