Projektiportfolion hallinnan tiekartta Elenialle
Winter, Riikka (2020)
2020
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-01-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202001161339
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202001161339
Tiivistelmä
Projektit toteutetaan tyypillisesti moniprojektiympäristöissä, minkä vuoksi projektiportfolion hallinta on noussut organisaatioiden tärkeäksi kyvykkyydeksi. Projektiportfolion hallinta on useista prosesseista ja käytännöistä muodostuva kokonaisuus. Siihen sisältyvät esimerkiksi projektien valinta, resurssienhallinta ja tiedonkulku, joiden avulla pyritään saavuttamaan projektiportfoliolle asetetut tavoitteet. Projektiportfolion hallintaan vaikuttavat kontekstuaaliset tekijät, minkä vuoksi organisaatioiden on käytettävä aihetta käsittelevää kirjallisuutta soveltaen.
Tässä tutkimuksessa projektiportfolion hallintaa kuvataan ja analysoidaan energia-alan ja erityisesti vahvasti säädellyn sähköverkkoliiketoiminnan kontekstissa. Energia-alalla tapahtuvien muutosten vuoksi alan toimijoilta edellytetään aiempaa parempaa kykyä uudistua ja innovoida. Teknologian kehittyminen luo täysin uusia mahdollisuuksia ja lisää uusia toimijoita. Ilmastonmuutos pakottaa löytämään uusia ratkaisuja, minkä lisäksi paineet kustannustehokkuudelle kasvavat. Energia-alan konteksti sisältää paljon erityispiirteitä, mikä näkyy myös sähköverkkoyhtiöiden projektiportfolioissa. Alan kehittymisestä ja erityispiirteitä huolimatta projektiportfolion hallintaa ei ole tutkittu energia-alan kontekstissa. Tämän tutkimuksen toteuttaminen on siksi perusteltua.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Kohdeorganisaatioksi valittiin Elenia, joka on Suomen toiseksi suurin sähköverkkoyhtiö. Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa Elenialle kehitysprojektiport-folion hallinnalle jatkokehityssuunnitelma käytännön kokemusten ja vahvan teoreettisen perustan avulla. Tämän vuoksi tuli selvittää, millaisia kontekstuaalisia tekijöitä ja niiden vaikutuksia Elenian on huomioitava projektiportfolion hallinnassaan ja miten Elenian projektiportfolion hallintaa voidaan kehittää sen tarpeisiin sopivaksi.
Tutkimus toteutettiin konstruktiivisella tutkimusotteella, joten jatkokehityssuunnitelman pätevyyttä arvioitiin empirian ja teorian avulla. Tavoitteena oli, että samalla lisätään ymmärrystä projektiportfolion hallinnasta energia-alan kontekstissa. Kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin projektiportfolion hallinnan keskeisiin osa-alueisiin, kontekstiin ja kehittämiseen. Empiriassa analysoitiin Elenian projektiportfolion hallinnan kontekstia, nykytilaa ja tavoitteita, joten tutkimuksessa on hyödynnetty monipuolisesti erilaista aineistoa. Projektiportfolion hallinnan tavoitteiden tunnistamista varten tutkimuksessa haastateltiin 18 henkilöä koko organisaation laajuudelta. Haastatteluaineiston analyysi toteutettiin abduktiivisella teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.
Tutkimusaineisto osoittaa Elenian kontekstin sisältävän erityispiirteitä, jotka on huomioitava myös projektiportfolion hallinnassa. Empiirisen tutkimuksen ja kirjallisuuden pohjalta todettiin, että Elenia voisi kehittää projektiportfolion hallintaansa viidessä eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa Elenian tulisi kiinnittää huomiota projektiportfolion hallinnan tavoitteiden asettamiseen ja projektiportfolion sisällön rajaamiseen. Tämän jälkeen voidaan keskittyä päätös-, resurssienhallinta- ja ideaprosessin kehittämiseen, ohjausmenetelmiin ja perustyökaluihin. Kehittämisen kolmas vaihe keskittyy tiedonhallinnan käytäntöihin, sillä ne nähdään ennakkoedellytyksenä päätöksenteossa ja strategian toteuttamisessa. Vakiintuneiden käytäntöjen jälkeen projektiportfolion hallintaan voidaan liittää strategisen johtamisen elementtejä, ja neljäs vaihe keskittyykin erityisesti strategisen johtamisen, tasapainon ja resurssitilanteen huomioinnin kehittämiseen. Kehittämisen viimeisessä vaiheessa painopiste voidaan siirtää projektiportfolion hallinnan, osaamisen ja projektikulttuurin jatkuvaan kehittämiseen. Tässä vaiheessa kehittäminen voi olla luonteeltaan joko iteratiivista tai vaiheittain toteutettavia isompia kehitysaskeleita. Jatkokehityssuunnitelmassa tärkeimpiä kehitettäviä osa-alueita tarkastellaan yksityiskohtaisemmin. Vaiheiden lisäksi tutkimuksessa esitetään tiekartta, jolla esitetään vaiheisiin sisältyvien tehtävien toteuttamisen ajoittuminen seuraavan viiden vuoden ajalle.
Tässä tutkimuksessa projektiportfolion hallintaa kuvataan ja analysoidaan energia-alan ja erityisesti vahvasti säädellyn sähköverkkoliiketoiminnan kontekstissa. Energia-alalla tapahtuvien muutosten vuoksi alan toimijoilta edellytetään aiempaa parempaa kykyä uudistua ja innovoida. Teknologian kehittyminen luo täysin uusia mahdollisuuksia ja lisää uusia toimijoita. Ilmastonmuutos pakottaa löytämään uusia ratkaisuja, minkä lisäksi paineet kustannustehokkuudelle kasvavat. Energia-alan konteksti sisältää paljon erityispiirteitä, mikä näkyy myös sähköverkkoyhtiöiden projektiportfolioissa. Alan kehittymisestä ja erityispiirteitä huolimatta projektiportfolion hallintaa ei ole tutkittu energia-alan kontekstissa. Tämän tutkimuksen toteuttaminen on siksi perusteltua.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Kohdeorganisaatioksi valittiin Elenia, joka on Suomen toiseksi suurin sähköverkkoyhtiö. Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa Elenialle kehitysprojektiport-folion hallinnalle jatkokehityssuunnitelma käytännön kokemusten ja vahvan teoreettisen perustan avulla. Tämän vuoksi tuli selvittää, millaisia kontekstuaalisia tekijöitä ja niiden vaikutuksia Elenian on huomioitava projektiportfolion hallinnassaan ja miten Elenian projektiportfolion hallintaa voidaan kehittää sen tarpeisiin sopivaksi.
Tutkimus toteutettiin konstruktiivisella tutkimusotteella, joten jatkokehityssuunnitelman pätevyyttä arvioitiin empirian ja teorian avulla. Tavoitteena oli, että samalla lisätään ymmärrystä projektiportfolion hallinnasta energia-alan kontekstissa. Kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin projektiportfolion hallinnan keskeisiin osa-alueisiin, kontekstiin ja kehittämiseen. Empiriassa analysoitiin Elenian projektiportfolion hallinnan kontekstia, nykytilaa ja tavoitteita, joten tutkimuksessa on hyödynnetty monipuolisesti erilaista aineistoa. Projektiportfolion hallinnan tavoitteiden tunnistamista varten tutkimuksessa haastateltiin 18 henkilöä koko organisaation laajuudelta. Haastatteluaineiston analyysi toteutettiin abduktiivisella teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.
Tutkimusaineisto osoittaa Elenian kontekstin sisältävän erityispiirteitä, jotka on huomioitava myös projektiportfolion hallinnassa. Empiirisen tutkimuksen ja kirjallisuuden pohjalta todettiin, että Elenia voisi kehittää projektiportfolion hallintaansa viidessä eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa Elenian tulisi kiinnittää huomiota projektiportfolion hallinnan tavoitteiden asettamiseen ja projektiportfolion sisällön rajaamiseen. Tämän jälkeen voidaan keskittyä päätös-, resurssienhallinta- ja ideaprosessin kehittämiseen, ohjausmenetelmiin ja perustyökaluihin. Kehittämisen kolmas vaihe keskittyy tiedonhallinnan käytäntöihin, sillä ne nähdään ennakkoedellytyksenä päätöksenteossa ja strategian toteuttamisessa. Vakiintuneiden käytäntöjen jälkeen projektiportfolion hallintaan voidaan liittää strategisen johtamisen elementtejä, ja neljäs vaihe keskittyykin erityisesti strategisen johtamisen, tasapainon ja resurssitilanteen huomioinnin kehittämiseen. Kehittämisen viimeisessä vaiheessa painopiste voidaan siirtää projektiportfolion hallinnan, osaamisen ja projektikulttuurin jatkuvaan kehittämiseen. Tässä vaiheessa kehittäminen voi olla luonteeltaan joko iteratiivista tai vaiheittain toteutettavia isompia kehitysaskeleita. Jatkokehityssuunnitelmassa tärkeimpiä kehitettäviä osa-alueita tarkastellaan yksityiskohtaisemmin. Vaiheiden lisäksi tutkimuksessa esitetään tiekartta, jolla esitetään vaiheisiin sisältyvien tehtävien toteuttamisen ajoittuminen seuraavan viiden vuoden ajalle.