”Lapsia, naisia ja vanhuksia surmaamalla ei tätä kansaa kukisteta”: Neuvostopartisaanien tuhoiskujen uutisointi suomalaisessa lehdistössä kesällä 1944
Kouvo, Tia (2020)
Kouvo, Tia
2020
Historian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-01-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202001151319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202001151319
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee suomalaisten lehtien uutisointia neuvostopartisaanien hyökkäyksistä Itä- ja Pohjois-Suomen rajaseutujen syrjäisissä kylissä kesällä 1944. Neuvostoliiton partisaanit järjestivät jatkosodan aikana suomalaisiin kyliin useita iskuja, joissa menehtyi lähes 200 siviiliä. Sodan viimeisenä kesänä toiminta oli kuitenkin erityisen aktiivista. Sotasensuuri sekä propagandatoiminta vaikuttivat siihen, mitä tiedotusvälineiden oli mahdollista julkaista ja mitä ei. Koska lehtijuttuja syntyi ennennäkemätön määrä jatkosodan viimeisenä kesänä sotarintaman äkillisten muutosten takia, sensuuriviranomaisten oli mahdotonta käydä läpi kaikkea julkaistavaa materiaalia. Täten työn tavoitteena on selvittää, mitä partisaani-iskuista kirjoitettiin lehdissä. Työn aineistoksi valikoitui neljä lehteä, rintamalehti Karjalan Viesti, sanomalehdet Lapin Kansa ja Uusi Suomi sekä aikakauslehti Suomen Kuvalehti, joiden sisältöä määrätyltä aikaväliltä on analysoitu.
Lehdistä on huomattavissa useita yhtäläisyyksiä partisaani-iskujen tiedottamisen suhteen. Tarkastellut sanomalehdet ja rintamalehti julkaisivat sensuurin läpikäyneitä Suomen Tietotoimiston virallisia tiedotteita tapahtumista. Myös kuolinilmoitukset ja artikkelit uhreille järjestetyistä hautajaisista olivat melko tyypillistä sisältöä lehdissä. Näiden lisäksi kärkevämpääkin materiaalia oli luettavissa joidenkin lehtien sivuilla, joissa muun muassa kritisoitiin tai tuomittiin neuvostopartisaanien toiminta sekä kuvailtiin uhrien kohtaloa. Resurssien puutteiden takia sensuuriviranomaisten oli vaikea puuttua kyseenalaisiin lehtijulkaisuihin, jolloin monipuolinen kirjoittelu ja uutisointi partisaanihyökkäyksistä oli näin ollen mahdollista. Vaikka aivan sodan viimeisinä hetkinä aiheesta tiedottaminen lehtien sivuilla loppui kokonaan, kesän 1944 aikana kansalaiset ympäri maan olivat lehdistön avulla tulleet tietoisiksi neuvostopartisaanien terrorista suomalaisia siviilejä kohtaan.
Lehdistä on huomattavissa useita yhtäläisyyksiä partisaani-iskujen tiedottamisen suhteen. Tarkastellut sanomalehdet ja rintamalehti julkaisivat sensuurin läpikäyneitä Suomen Tietotoimiston virallisia tiedotteita tapahtumista. Myös kuolinilmoitukset ja artikkelit uhreille järjestetyistä hautajaisista olivat melko tyypillistä sisältöä lehdissä. Näiden lisäksi kärkevämpääkin materiaalia oli luettavissa joidenkin lehtien sivuilla, joissa muun muassa kritisoitiin tai tuomittiin neuvostopartisaanien toiminta sekä kuvailtiin uhrien kohtaloa. Resurssien puutteiden takia sensuuriviranomaisten oli vaikea puuttua kyseenalaisiin lehtijulkaisuihin, jolloin monipuolinen kirjoittelu ja uutisointi partisaanihyökkäyksistä oli näin ollen mahdollista. Vaikka aivan sodan viimeisinä hetkinä aiheesta tiedottaminen lehtien sivuilla loppui kokonaan, kesän 1944 aikana kansalaiset ympäri maan olivat lehdistön avulla tulleet tietoisiksi neuvostopartisaanien terrorista suomalaisia siviilejä kohtaan.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8935]