Tyypin 2 diabeteksen yhteys masennus-, ahdistus- ja fatiikkioireisiin työikäisillä
Aulanko, Milja (2020)
Aulanko, Milja
2020
Psykologian maisteriohjelma - Master's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-01-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202001131226
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202001131226
Tiivistelmä
Tyypin 2 diabeteksen on havaittu olevan yhteydessä kohonneeseen masennuksen, ahdistuksen ja fatiikin kokemiseen. Aiempaa tutkimusta on kuitenkin syytä täydentää. Tyypin 2 diabetekseen liittyvien masennus-, ahdistus- ja fatiikkioireiden ymmärtäminen on tärkeää, sillä niillä voi olla vaikutusta potilaiden terveyteen ja laajemmin myös terveydenhuollon kustannuksiin. Masennus-, ahdistus- ja fatiikkioireiden terveyttä heikentävät vaikutukset saattavat välittyä diabeteksen hoitotasapainon heikentymisen kautta. Tulokset masennus- ahdistus- ja fatiikkioireiden yhteydestä tyypin 2 diabetespotilaiden hoitotasapainoon ovat kuitenkin ristiriitaisia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella tyypin 2 diabeteksen yhteyttä masennus-, ahdistus- ja fatiikkioireiden esiintymiseen sekä oireiden yhteyttä tyypin 2 diabeteksen hoitotasapainoon työikäisillä.
Tutkimuksen aineisto koostui 10 tyypin 2 diabetespotilaasta ja 10 verrokista, joista muodostettiin vertaistetut parit (engl. matched pairs). Verrokit oli valittu vastaamaan mahdollisimman hyvin diabetespotilaita iän ja koulutustaustan perusteella. Tutkitut olivat iältään 38–63-vuotiaita. Masennusoireita kartoitettiin Beck Depression Inventoryn (BDI-II), ahdistusoireita Beck Anxiety Inventoryn (BAI) ja fatiikkioireita Fatigue Impact Scalen (FIS) avulla. Tutkimuksen aikana ilmennyttä väsymistä arvioitiin Visual Analogue Scale (VAS) -janan avulla. Potilaiden hoitotasapainoa arvioitiin pitkäaikaista verensokeritasoa kuvaavan sokerihemoglobiinin (HbA1c) avulla.
Tässä tutkimuksessa tyypin 2 diabetespotilaiden havaittiin kokevan enemmän ahdistusoireita verrokkeihin nähden. Masennus- ja fatiikkioireiden yhteyttä tyypin 2 diabetekseen ei löydetty. Lisäksi verrokit väsyivät odotusten vastaisesti tutkimuksen aikana tyypin 2 diabetespotilaita enemmän. Masennus-, ahdistus- tai fatiikkioireiden ja hoitotasapainon yhteydelle ei saatu tukea. Tutkimuksen tulokset tukevat aiempia havaintoja tyypin 2 diabetespotilaiden kohonneista ahdistusoireista. Pienen aineiston vuoksi tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä, ja tarvitaan lisää tutkimusta masennus-, ahdistus- ja fatiikkioireiden sekä tyypin 2 diabeteksen hoitotasapainon yhteydestä suuremmalla aineistolla. Masennus-, ahdistus- ja fatiikkioireiden synnyn ja vaikutusten ymmärtäminen tyypin 2 diabetekseen liittyen vaatii tulevaisuudessa lisää tutkimusta. Tyypin 2 diabetekseen liittyvät masennus-, ahdistus- ja fatiikkioireet on syytä huomioida myös terveydenhuollossa niiden terveyttä heikentävien vaikutusten lievittämiseksi.
Tutkimuksen aineisto koostui 10 tyypin 2 diabetespotilaasta ja 10 verrokista, joista muodostettiin vertaistetut parit (engl. matched pairs). Verrokit oli valittu vastaamaan mahdollisimman hyvin diabetespotilaita iän ja koulutustaustan perusteella. Tutkitut olivat iältään 38–63-vuotiaita. Masennusoireita kartoitettiin Beck Depression Inventoryn (BDI-II), ahdistusoireita Beck Anxiety Inventoryn (BAI) ja fatiikkioireita Fatigue Impact Scalen (FIS) avulla. Tutkimuksen aikana ilmennyttä väsymistä arvioitiin Visual Analogue Scale (VAS) -janan avulla. Potilaiden hoitotasapainoa arvioitiin pitkäaikaista verensokeritasoa kuvaavan sokerihemoglobiinin (HbA1c) avulla.
Tässä tutkimuksessa tyypin 2 diabetespotilaiden havaittiin kokevan enemmän ahdistusoireita verrokkeihin nähden. Masennus- ja fatiikkioireiden yhteyttä tyypin 2 diabetekseen ei löydetty. Lisäksi verrokit väsyivät odotusten vastaisesti tutkimuksen aikana tyypin 2 diabetespotilaita enemmän. Masennus-, ahdistus- tai fatiikkioireiden ja hoitotasapainon yhteydelle ei saatu tukea. Tutkimuksen tulokset tukevat aiempia havaintoja tyypin 2 diabetespotilaiden kohonneista ahdistusoireista. Pienen aineiston vuoksi tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä, ja tarvitaan lisää tutkimusta masennus-, ahdistus- ja fatiikkioireiden sekä tyypin 2 diabeteksen hoitotasapainon yhteydestä suuremmalla aineistolla. Masennus-, ahdistus- ja fatiikkioireiden synnyn ja vaikutusten ymmärtäminen tyypin 2 diabetekseen liittyen vaatii tulevaisuudessa lisää tutkimusta. Tyypin 2 diabetekseen liittyvät masennus-, ahdistus- ja fatiikkioireet on syytä huomioida myös terveydenhuollossa niiden terveyttä heikentävien vaikutusten lievittämiseksi.