Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Vuotovesien vaikutukset erillisviemäriverkoston toiminnassa ja saneerauksessa

Moilanen, Pekka (2020)

 
Avaa tiedosto
Moilanen_Pekka.pdf (670.0Kt)
Lataukset: 



Moilanen, Pekka
2020

Tekniikan ja luonnontieteiden kandidaattiohjelma - Degree Programme in Engineering and Natural Sciences, BSc (Tech)
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-01-14
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202001131224
Tiivistelmä
Vuotovedet ovat jätevesiviemäriverkostoon kuulumattomia ylimääräisiä pinta- ja pohjavesiä. Tämä kandidaatintyö on kirjallisuuskatsaus, jonka tavoitteena on tutkia vuotovesien vaikutuksia erillisviemäröidyn jätevesiverkoston ja jätevedenpuhdistuksen toiminnassa sekä avata vuotovesistä johtuvan saneerausprosessin kulkua. Lisäksi tavoitteena on tarkastella keinoja saada tontinomistajat mukaan saneerausprosessiin.

Vuotovedet voidaan jakaa pohjavesivuotoihin ja pinta- sekä kuivatusvesivuotoihin. Pohjavesivuodot ovat pohjavettä, jotka pääsevät verkostoon esimerkiksi rikkinäisten putki- ja kaivorakenteiden kautta, kun taas pinta- ja kuivatusvesivuodot ovat hulevettä, jotka pääsevät verkostoon sen pintarakenteiden kautta tai kiinteistöjen kuivatusvesinä. Vuotovesiä voidaan tutkia ja paikantaa eri menetelmillä, kuten virtaamamittauksilla, TV-kuvauksilla ja savukokeilla.

Vuotovedet lisäävät veden määrää viemärissä ja muuttavat sen ominaisuuksia, mikä vaikuttaa verkoston ja jätevedenpuhdistamon toimintaan, tehokkuuteen ja mitoitukseen. Vuotovedet voivat aiheuttaa verkostossa kapasiteettiongelmia sekä ylivuotoja ja jätevedenpuhdistamolla biologinen prosessi voi pysähtyä kokonaan. Tämän takia vuotovesillä on merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia vesilaitokselle, sekä negatiivisia vaikutuksia kestävään vesihuoltoon ja ympäristöön.

Vuotovesiä voidaan ehkäistä verkostosaneerauksella. Saneerausprosessi koostuu usein suunnitteluvaiheesta, itse saneerauksesta ja saneerauksen arviointivaiheesta. Vesilaitos on vastuussa verkoston saneerauksesta paitsi silloin, kun kyseessä on verkoston tonttihaara. Tällöin saneerausvastuu on tontinomistajalla, jota voi olla vaikea saada saneeraamaan tonttijohtoaan. Vesilaitosten on tällöin pyrittävä tiedottamaan saneerauksen hyödyistä ja käyttämään erilaisia houkuttelukeinoja, jotta tontinomistajat lähtisivät mukaan saneerausprosessiin. Kannustuskeinoja voivat olla esimerkiksi alennukset, kiinteät hinnat ja ilmaiset viemäritutkimukset.

Vuotovedet hankaloittavat erillisviemäriverkoston toimintaa, joten tutkimus aiheesta on tärkeää. Vuotovesiä ja niiden vaikutuksia onkin tutkittu paljon. Tulevaisuudessa tutkimusta voisikin johtaa enemmän tonttihaarojen vuotojen suuntaan ja kehittyneempien vuotovesien tutkimusmentelmien kehittämiseen.
Kokoelmat
  • Kandidaatintutkielmat [10550]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste