Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä erityispedagogiikan opintojen merkityksellisyydestä
Oinas-Järvinen, Laura (2019)
Oinas-Järvinen, Laura
2019
Luokanopettaja, kasvatustieteen kandidaatin tutkinto - Teacher Education, Bachelor of Arts (education)
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-12-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202001091163
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202001091163
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miksi luokanopettajaopiskelijat kokevat tarvitsevansa erityispedagogiikan opintoja ja millaisia merkityksiä näillä opinnoilla koetaan olevan tulevassa ammatissamme. Tutkimukseni oli fenomenografinen ja se toteutettiin teemoiteltuina yksilöhaastatteluina. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin haastateltavien suostumuksella. Kaikki kolme haastateltavaa olivat Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoita, jotka olivat opiskelleet valinnaisina opintoinaan erityispedagogiikkaa. Erityispedagogiikka ei kuulu Tampereen yliopistossa pakollisiin luokanopettajan opintoihin. Tutkimus sai alkunsa omasta ammatillisen osaamisen huolestani sekä osalti valinnaisten erityispedagogiikan perusopintojen myötä.
Muun muassa yhteis- ja tiimiopettajuus ovat lisääntyneet inkluusion ja kolmiportaisen tuen myötä, eikä erityisopettajan roolikaan ole enää niin suurissa määrin sitä, mitä se oli ennen. Suomalainen kasvatus- ja koulutusjärjestelmä on kokenut niin opetusta koskevan lain kuin opetussuunnitelmien ja muiden asiakirjojen myötä suuria muutoksia. Tämä tutkimuksen teoria pohjautuu suomalaisen koulujärjestelmän siirtymisestä kohti inkluusiota ja inklusiivista opetusta. Tutkimuksessa esitellään mitä inkluusio on, mitkä tekijät vaikuttivat integraatiosta inkluusioon siirtymiseen ja kuinka se on vaikuttanut tulevilla työkentillämme opettajina. Tutkimuksessani pyrin pohtimaan myös yleisesti sekä korkeammalta tasolta toimivan ja onnistuneen inkluusion vaatimuksia ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
Fenomenografisen tutkimusperinteen mukaan osa teoriasta rakentuu tutkimustuloksista. Tutkimuksestani selviää, että Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijat käsittivät erityispedagogiikan opinnot ammatillista kasvua ja minäpystyvyyttä positiivisesti edistäviksi, jotka määrittelen tutkimuksen tuloksissa. Erityispedagogiikan opinnot nähtiin myös hyödyllisinä niin kentällä toimiville luokanopettajille kuin niille, jotka haaveilevat jatkokouluttautumisesta. Niistä koettiin myös saavan konkreettisia työkaluja työelämään.
Muun muassa yhteis- ja tiimiopettajuus ovat lisääntyneet inkluusion ja kolmiportaisen tuen myötä, eikä erityisopettajan roolikaan ole enää niin suurissa määrin sitä, mitä se oli ennen. Suomalainen kasvatus- ja koulutusjärjestelmä on kokenut niin opetusta koskevan lain kuin opetussuunnitelmien ja muiden asiakirjojen myötä suuria muutoksia. Tämä tutkimuksen teoria pohjautuu suomalaisen koulujärjestelmän siirtymisestä kohti inkluusiota ja inklusiivista opetusta. Tutkimuksessa esitellään mitä inkluusio on, mitkä tekijät vaikuttivat integraatiosta inkluusioon siirtymiseen ja kuinka se on vaikuttanut tulevilla työkentillämme opettajina. Tutkimuksessani pyrin pohtimaan myös yleisesti sekä korkeammalta tasolta toimivan ja onnistuneen inkluusion vaatimuksia ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
Fenomenografisen tutkimusperinteen mukaan osa teoriasta rakentuu tutkimustuloksista. Tutkimuksestani selviää, että Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijat käsittivät erityispedagogiikan opinnot ammatillista kasvua ja minäpystyvyyttä positiivisesti edistäviksi, jotka määrittelen tutkimuksen tuloksissa. Erityispedagogiikan opinnot nähtiin myös hyödyllisinä niin kentällä toimiville luokanopettajille kuin niille, jotka haaveilevat jatkokouluttautumisesta. Niistä koettiin myös saavan konkreettisia työkaluja työelämään.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8639]