The Associations of Malaria and Linear Growth Faltering in Infants and Young Children in Malawi
Bendabenda, Jaden (2020)
Bendabenda, Jaden
Tampere University
2020
Lääketieteen ja biotieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine and Life Sciences
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2020-01-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1416-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1416-3
Tiivistelmä
Kasvun hidastumisen (ikäisekseen lyhyt) ja malarian maantieteellinen päällekkäisyys viittaa siihen, että ne olisivat yhteydessä toisiinsa, mutta tästä ei toistaiseksi ole selvää näyttöä. Kasvun hidastumista pyritään estämään mm. parantamalla kotona annettavaa täydennysravintoa. Tähän käytetään esimerkiksi rasvapohjaisia ravintolisiä (lipid-based nutrient supplements, LNS). On kuitenkin oltu huolissaan siitä, että rautaa sisältävät LNS-valmisteet voivat lisätä lasten malariariskiä. Siksi pitää selvittää, onko kasvun hidastumisen ja malarian välillä syy-yhteys ja voiko LNS-valmisteiden käyttö estämään kasvun hidastumista lisätä malarian riskiä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli siksi selvittää, voiko pituuskasvun häiriö ennustaa malariariskiä, aiheuttaako malaria pituuskasvun häiriöitä, hidastaako se lapsen kehitystä, ja lisääkö LNS-valmisteiden käyttö malariariskiä. Näitä selvitettiin käyttäen kansainväliseen iLiNS-projektin (International Lipid-based Nutrient Supplements Project) tutkimuksiin (iLiNS-DOSE ja iLiNS-DYAD-M) Malawin maaseudulla vuosina 2009–2015 osallistuneiden lasten tietoja.
Tutkimuksiin otettiin kaikkiaan 2 725 kuuden kuukauden ikäistä lasta, joiden sairastuvuutta seurattiin viikoittain kotikäynneillä, joilla syntyi malariaepäily.
Malariasta kerättiin lisätietoa klinikkakäynneillä. Antropometrisia tietoja kerättiin 6 kuukauden ja 18 kuukauden klinikkakäynneillä, joilla määritettiin LAZ-pistemäärä (length-for-age z), joka kuvaa pituutta ikään nähden. Kasvun hidastumisesta katsottiin olevan kyse, jos LAZ-pistemäärä oli < -2. Kehitystä (hieno- ja karkeamotoriikkaa, kielen kehitystä sekä sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen profiilia [Profile of Social and Emotional Development, PSED]) kuvaavat pistemäärät arvioitiin 18 kuukauden klinikkakäynnillä.
Täydelliset sairastuvuustiedot saatiin 18 kuukauden iässä 2 561 lapselta (94 %),
ja heillä ilmoitettiin olleen 28 032 sairausjaksoa, joista 9,7 % oli oletettavasti malariaa. Kaikkien sairauksien esiintyvyyden keskiarvo (SD) oli 16,2 (13,1) jaksoa lapsivuotta kohti, ja näistä 1,1 (1,6) oli oletettavasti malariaa. Lapset kävivät sairauden vuoksi keskimäärin 5,5 kertaa sairaalassa, ja näistä käynneistä 1,7 johtui malariasta. Mikroskoopilla varmistetun malarian esiintyvyys kasvoi 4,7 prosentista 6 kuukauden iässä 9,6 prosenttiin 18 kuukauden iässä. LAZ-pistemäärä 6 kuukauden iässä ei ollut yhteydessä oletetun malarian ilmaantuvuuteen 12 kuukauden iässä (ilmaantumistiheyksien suhde [IRR] = 1,03, 95 %:n luottamusväli
= 0,98–1,09, p = 0,394) eikä malarialoisen esiintyvyyteen veressä 18 kuukauden iässä (vallitsevuussuhde [PR] = 1,11, 95 %:n luottamusväli = 0,93–1,33, p = 0,259).
Kuuden ja 18 kuukauden iän välillä keskimääräinen (SD) LAZ-pistemäärän muutos oli -0,44 (0,77) ja kasvun hidastumisen esiintyvyys lisääntyi 26,7 prosentista 41,2 prosenttiin. 18 kuukauden iässä pistemäärien keskiarvot (SD) olivat seuraavat: hienomotoriikka 20,9 (2,2), karkeamotoriikka 17,3 (2,6), kielen kehitys
26,2 (5,0) ja PSED 16,2 (5,4). Oletetun malarian ilmaantuvuuden ja LAZ- pistemäärän muutoksen välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä (B = -0,02, 95 %:n luottamusväli = -0,04–0,01, p = 0,069). Oletetun malarian ilmaantuvuus oli merkitsevästi yhteydessä niiden lasten lisääntyneeseen osuuteen, joiden kasvu oli hidastunut 18 kuukauden iässä (riskisuhde = 1,04, 95 prosentin luottamusväli = 1,01–1,07, p = 0,023). Yhteys oletetun malarian ilmaantuvuuden ja lapsen kehityksen välillä 18 kuukauden iässä oli merkitsevä PSED-pistemäärien osalta (B =
-0,21, 95 prosentin luottamusväli = 0,39 – -0,03; p = 0,041) mutta ei muilla lapsen kehityksen osa-alueilla.
LNS-valmisteiden turvallisuudesta todettiin, että oletetun, kliinisen tai varmistetun malarian ilmaantuvuudessa ei ollut eroa erisuuruisia LNS-annoksia käyttäneillä. Verrokkiryhmään verrattuna niin oletetun, kliinisen kuin varmistetunkin malarian IRR-arvojen 95 prosentin luottamusvälit olivat alle 1,20 (mikä tarkoittaa vertailukelpoisuutta [non-inferiority]) kaikissa interventioryhmissä, paitsi 40 g/vrk LNS-valmistetta saaneessa ryhmässä, jossa varmistetun malarian ilmaantuvuus oli 21 % suurempi kuin verrokkiryhmässä.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että malawilaisessa maalaisväestössä sekä kasvun hidastuminen että malaria ovat yleisiä, mutta jos lapsia seurataan aktiivisesti ja infektiot hoidetaan hyvissä ajoin, pituuskasvun häiriö 6 kuukauden iässä ei ennusta malarian ilmaantuvuutta 6–18 kuukauden iässä. Tässä populaatiossa malaria ei liity LAZ-arvon muutokseen mutta voi lisätä kasvun hidastumisen riskiä ja heikentää sosioemotionaalista kehitystä. Lopuksi rautaa sisältävien LNS-valmisteiden pitkäaikainen käyttö tietyn suuruisina annoksina ei lisää malarian riskiä tässä populaatiossa, jossa raudanpuute ja moskiittoverkon käyttö sängyn ympärillä ovat yleisiä. Näistä löydöksistä saattaa olla hyötyä suunniteltaessa vauvojen ja pikkulasten kasvun edistämiseen ja malarian hallintaan tähtääviä toimenpiteitä malarian endeemisillä alueilla.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli siksi selvittää, voiko pituuskasvun häiriö ennustaa malariariskiä, aiheuttaako malaria pituuskasvun häiriöitä, hidastaako se lapsen kehitystä, ja lisääkö LNS-valmisteiden käyttö malariariskiä. Näitä selvitettiin käyttäen kansainväliseen iLiNS-projektin (International Lipid-based Nutrient Supplements Project) tutkimuksiin (iLiNS-DOSE ja iLiNS-DYAD-M) Malawin maaseudulla vuosina 2009–2015 osallistuneiden lasten tietoja.
Tutkimuksiin otettiin kaikkiaan 2 725 kuuden kuukauden ikäistä lasta, joiden sairastuvuutta seurattiin viikoittain kotikäynneillä, joilla syntyi malariaepäily.
Malariasta kerättiin lisätietoa klinikkakäynneillä. Antropometrisia tietoja kerättiin 6 kuukauden ja 18 kuukauden klinikkakäynneillä, joilla määritettiin LAZ-pistemäärä (length-for-age z), joka kuvaa pituutta ikään nähden. Kasvun hidastumisesta katsottiin olevan kyse, jos LAZ-pistemäärä oli < -2. Kehitystä (hieno- ja karkeamotoriikkaa, kielen kehitystä sekä sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen profiilia [Profile of Social and Emotional Development, PSED]) kuvaavat pistemäärät arvioitiin 18 kuukauden klinikkakäynnillä.
Täydelliset sairastuvuustiedot saatiin 18 kuukauden iässä 2 561 lapselta (94 %),
ja heillä ilmoitettiin olleen 28 032 sairausjaksoa, joista 9,7 % oli oletettavasti malariaa. Kaikkien sairauksien esiintyvyyden keskiarvo (SD) oli 16,2 (13,1) jaksoa lapsivuotta kohti, ja näistä 1,1 (1,6) oli oletettavasti malariaa. Lapset kävivät sairauden vuoksi keskimäärin 5,5 kertaa sairaalassa, ja näistä käynneistä 1,7 johtui malariasta. Mikroskoopilla varmistetun malarian esiintyvyys kasvoi 4,7 prosentista 6 kuukauden iässä 9,6 prosenttiin 18 kuukauden iässä. LAZ-pistemäärä 6 kuukauden iässä ei ollut yhteydessä oletetun malarian ilmaantuvuuteen 12 kuukauden iässä (ilmaantumistiheyksien suhde [IRR] = 1,03, 95 %:n luottamusväli
= 0,98–1,09, p = 0,394) eikä malarialoisen esiintyvyyteen veressä 18 kuukauden iässä (vallitsevuussuhde [PR] = 1,11, 95 %:n luottamusväli = 0,93–1,33, p = 0,259).
Kuuden ja 18 kuukauden iän välillä keskimääräinen (SD) LAZ-pistemäärän muutos oli -0,44 (0,77) ja kasvun hidastumisen esiintyvyys lisääntyi 26,7 prosentista 41,2 prosenttiin. 18 kuukauden iässä pistemäärien keskiarvot (SD) olivat seuraavat: hienomotoriikka 20,9 (2,2), karkeamotoriikka 17,3 (2,6), kielen kehitys
26,2 (5,0) ja PSED 16,2 (5,4). Oletetun malarian ilmaantuvuuden ja LAZ- pistemäärän muutoksen välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä (B = -0,02, 95 %:n luottamusväli = -0,04–0,01, p = 0,069). Oletetun malarian ilmaantuvuus oli merkitsevästi yhteydessä niiden lasten lisääntyneeseen osuuteen, joiden kasvu oli hidastunut 18 kuukauden iässä (riskisuhde = 1,04, 95 prosentin luottamusväli = 1,01–1,07, p = 0,023). Yhteys oletetun malarian ilmaantuvuuden ja lapsen kehityksen välillä 18 kuukauden iässä oli merkitsevä PSED-pistemäärien osalta (B =
-0,21, 95 prosentin luottamusväli = 0,39 – -0,03; p = 0,041) mutta ei muilla lapsen kehityksen osa-alueilla.
LNS-valmisteiden turvallisuudesta todettiin, että oletetun, kliinisen tai varmistetun malarian ilmaantuvuudessa ei ollut eroa erisuuruisia LNS-annoksia käyttäneillä. Verrokkiryhmään verrattuna niin oletetun, kliinisen kuin varmistetunkin malarian IRR-arvojen 95 prosentin luottamusvälit olivat alle 1,20 (mikä tarkoittaa vertailukelpoisuutta [non-inferiority]) kaikissa interventioryhmissä, paitsi 40 g/vrk LNS-valmistetta saaneessa ryhmässä, jossa varmistetun malarian ilmaantuvuus oli 21 % suurempi kuin verrokkiryhmässä.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että malawilaisessa maalaisväestössä sekä kasvun hidastuminen että malaria ovat yleisiä, mutta jos lapsia seurataan aktiivisesti ja infektiot hoidetaan hyvissä ajoin, pituuskasvun häiriö 6 kuukauden iässä ei ennusta malarian ilmaantuvuutta 6–18 kuukauden iässä. Tässä populaatiossa malaria ei liity LAZ-arvon muutokseen mutta voi lisätä kasvun hidastumisen riskiä ja heikentää sosioemotionaalista kehitystä. Lopuksi rautaa sisältävien LNS-valmisteiden pitkäaikainen käyttö tietyn suuruisina annoksina ei lisää malarian riskiä tässä populaatiossa, jossa raudanpuute ja moskiittoverkon käyttö sängyn ympärillä ovat yleisiä. Näistä löydöksistä saattaa olla hyötyä suunniteltaessa vauvojen ja pikkulasten kasvun edistämiseen ja malarian hallintaan tähtääviä toimenpiteitä malarian endeemisillä alueilla.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4980]