Puhetta koulukodeista : negatiivinen uutisointi valtion koulukotien työntekijöiden kokemana

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan valtion koulukoteihin liittyvää negatiivista uutisointia ja uutisoinnin kokemuksia koulukotien työntekijöissä. Tutkielmassa analysoidaan koulukodissa työskentelevien työntekijöiden kokemuksia uutisoinnin vaikutuksista heihin sekä heidän työyhteisöönsä. Tutkielman laajempana tavoitteena on ottaa huomioon toinenkin näkökulma, joka jää usein mediassa huomioimatta. Mediassa on ollut paljon uutisointia lasten huonoista kokemuksista koulukodeissa. Näissä uutisissa on jäänyt vähäiseksi koulukotien työntekijöiden näkökulman huomioiminen.

Tutkimuskysymykset ovat: Miten valtion koulukotien työntekijät kokevat kulukotien negatiivisen uutisoinnin? Mitkä tekijät vaikuttavat valtion koulukotien työntekijöiden sitoutumiseen?

Teoreettinen tausta perustuu henkilöstön työhön sitoutumista tarkastelevista teorioista ja maineen vaikutuksen käsitteestä. Affektiivisen sitoutumisen käsitteellä kuvataan tunneperäistä sitoutumista organisaatioon (Allen & Meyer 1990). Julkisen palvelun motivaation taustalla on ajatus siitä, että motiivien ja toiminnan tarkoituksena on tehdä hyvää toisille (Perry & Hondeghem 2008). Mainetta tarkastellaan yhteydessä henkilöstön sitoutumiseen ja koulukotien julkisuuskuvaan.

Tutkimusaineisto perustuu valtion koulukodin työntekijöiden ryhmähaastatteluun. Aineistoa lähestyttiin teemoittelemalla haastateltavien vastauksia ja kommentteja. Teemoittelun jälkeen eri teema-alueita purettiin sisällönanalyysilla, jonka avulla pyrittiin löytämään vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tulokset jaettiin kahteen eri alueeseen. Ensimmäisessä teema-alueessa tarkasteltiin koulukotien työntekijöiden kokemuksia oman työn tärkeydestä ja erityisyydestä. Toinen teema-alue syventyi koulukodeista käytyyn uutisointiin ja siitä nousseihin kokemuksiin sekä koulukotien maineeseen. Aineistosta nousi selkeästi esille henkilöiden oma kiinnostus lastensuojelutyötä kohtaan, joka lisäsi motivaatiota ja työhön sitoutumista. Muita sitoutumiseen liittyviä teemoja oli henkilöiden kokemus siitä, että oma työ koetaan tärkeäksi ja koulukodeissa työskentely ajateltiin olevan erityisen arvokasta. Tuloksia työn merkityksellisyyden kokemisesta vahvisti esille noussut ajatus oman työn erityisyydestä, verrattuna esimerkiksi muuhun lastensuojelutyöhön. Koulukodeissa tehtävän työn ajateltiin olevan viimesijainen mahdollisuus auttaa vaikeassa elämäntilanteessa olevaa lasta ja lapsen perhettä.

Koulukodeista tehdyn uutisoinnin koettiin olevan voimakkaasti värittynyttä ja usein keskittyvän asioihin, jotka ovat huonosti ja näkökulma näissä uutisoinneissa kapea-alaista. Tämä puutteellinen informaatio uutisoinneissa koettiin epäreiluksi. Tulokset osoittivat, että etenkin lastensuojelulain mukaisten rajoitustoimenpiteiden uutisointeihin liittyy paljon ongelmia, sillä ne kuvataan yksittäisinä tapauksina, ilman kattavaa tietoa kyseisetä tapauksesta. Uutisoinnin nähtiin kaivavan erityisesti koulukotien ylilyöntejä otsikoihin, vaikka tilanteet on nostettu täysin irralliseksi kontekstistaan. Koulukotien tekemään työhön toivottiin lisää ymmärrystä ja asian esille tuomista.

Uutisointi on puhuttanut koulukodin työntekijöiden työpaikalla ja noussut keskusteluissa esille. Muutoksia on tapahtunut henkilöstön varovaisuuden ja tarkkuuden lisääntymisessä sekä toimenpiteiden juridisoitumisessa, jonka koetaan olevan hyvä juttu, mutta toisaalta lisäävän turhaakin pelkoa. Valtion koulukotien maineella koettiin olevan merkittävämpi vaikutus koulukotiin sijoitetulle lapselle sillä, mitä parempi maine koulukodeilla on, sitä vähemmän leimaavaa se on lapselle. Koulukodin työntekijät eivät kuitenkaan kokeneet koulukotien mainetta tänä päivänä huonoksi, sillä erityisen huolenpidon palveluille on jatkuvaa kysyntää ja jonoa, joten tarve työlle on todellinen.