The Documentation of Family Violence in Healthcare and the Associations of Violence on Well-Being
Kivelä, Salla (2020)
Kivelä, Salla
Tampere University
2020
Terveystieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2020-01-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1407-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1407-1
Tiivistelmä
Perheväkivalta on maailmanlaajuinen terveysongelma ja Suomi on yksi Euroopan väkivaltaisimmista maista naisille. Perheväkivalta on usein kotona tapahtuvaa perheen sisäistä väkivaltaa, jossa väkivalta kohdistuu perheen jäseneen.
Perheväkivalta aiheuttaa inhimillisiä kärsimyksiä koko perheelle sekä kuormittaa terveydenhoitoa. Terveydenhuollossa potilaalle aiheutuneiden vammojen kirjaaminen on keskeistä kansainvälisen ICD-10 tautiluokituksen avulla. Tutkimuksen tarkoituksena oli muodostaa synteesi perheväkivallan kirjaamisesta terveydenhuollossa ja väkivallan yhteydestä yksilön hyvinvointiin. Väkivallan kirjaamista ja erityisesti ICD-10 tautiluokituksen sisältämien diagnoosikoodien käyttöä perheväkivaltapotilaiden hoidossa ei Suomessa ole kuvattu näin laajasti aiemmin. Lisäksi perheväkivaltaa kokeneiden tai tekijöiden perheiden toimivuudesta, terveydestä ja heidän saamastaan tuesta terveydenhuollossa on vain vähän tietoa.
Tutkimusaineisto sisälsi yhteensä 1561 osallistujaa. Kirjaamisen ja sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden aineisto (N = 1302) kerättiin kahdessa eri vaiheessa erään suomalaisen keskussairaalan sähköisestä potilasrekisteristä valittujen ICD-10 diagnoosikoodien avulla ajalta 1.1.2008-31.12.2017. Toinen aineisto kerättiin perheväkivallan yhteydestä perheen toimivuuteen, terveyteen ja saatuun tukeen FAFHES-lomakkeen (Family Functioning, Health and Social Support) avulla. Ensimmäinen FAFHES-kysely kerättiin eräässä keskussairaalassa asioineilta potilailta 10/2012-03/2013 ja jatkokysely kerättiin ensimmäisen kyselyn vastaajilta 03/2015-09/2015.
Monipuolisen tutkimusaineiston saamiseksi aineiston analysointi toteutettiin sekä laadullisen, että tilastollisen menetelmän avulla. Potilasrekisterin potilasasiakirjat analysoitiin laadullisesti sisällön analyysillä ja FAFHES-lomakkeet tilastollisesti SPSS ohjelmalla. Aineistosta löytyi yhteensä 206 (13%) perheväkivallan uhria tai tekijää. Suurimmassa osassa aineiston tapauksista uhrina oli nuori nainen, tapahtuma-aikana yö ja väkivaltaan liittyi alkoholi. Uhreihin kohdistettiin erilaisia väkivallan tekotapoja, jotka aiheuttivat useita eri vammoja. Väkivallan yleisyys ja roolit (uhri tai tekijä) perheessä vaihtelivat tutkimuksen aikana. Perheen toimivuus oli heikkoa väkivallan kokijoilla sekä osallistujilla, joiden perheissä väkivalta oli jatkunut. Perheiden terveys oli vaihtelevaa ja naisilla hieman heikompaa kuin miehillä. Terveydenhuollon tuki oli heikompaa sekä väkivallan kokijoilla ja osallistujilla, joiden väkivalta jatkui. Väkivallan kirjaaminen ja dokumentointi osoittautui puutteelliseksi, koska ainoastaan 34 (3%) käynneistä oli kirjattu oikean lisäkoodin avulla. Lisäkoodien määrä oli vähentynyt, vaikka merkittyjen Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely käynnit olivat lisääntyneet.
Perheväkivalta on kliininen ja emotionaalinen haaste kaikille terveydenhuollon ammattilaisille, jotka työssään tapaavat, tutkivat ja hoitavat perheväkivallan uhreja. Väkivallan kirjaaminen osoittautui puutteelliseksi, joten siihen tulisi panostaa enemmän osana potilaan hyvää hoitoa. Lisäksi perheväkivallan uhrien ja tekijöiden, sekä heidän perheidensä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tulisi kiinnittää huomiota. Terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat lisää tietoa ja osaamista väkivallan tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. Tulosten avulla voidaan kehittää terveydenja sosiaalihuollon sekä oikeudellisten palveluiden ammattilaisten osaamista tunnistamaan paremmin mahdollinen perheväkivalta sekä huomioimaan laajemmin väkivallan uhrien tai tekijöiden ja heidän perheidensä fyysinen ja henkinen hyvinvointi. Näin yksilöiden, perheiden ja yhteiskunnan hyvinvointia voidaan lisätä.
Perheväkivalta aiheuttaa inhimillisiä kärsimyksiä koko perheelle sekä kuormittaa terveydenhoitoa. Terveydenhuollossa potilaalle aiheutuneiden vammojen kirjaaminen on keskeistä kansainvälisen ICD-10 tautiluokituksen avulla. Tutkimuksen tarkoituksena oli muodostaa synteesi perheväkivallan kirjaamisesta terveydenhuollossa ja väkivallan yhteydestä yksilön hyvinvointiin. Väkivallan kirjaamista ja erityisesti ICD-10 tautiluokituksen sisältämien diagnoosikoodien käyttöä perheväkivaltapotilaiden hoidossa ei Suomessa ole kuvattu näin laajasti aiemmin. Lisäksi perheväkivaltaa kokeneiden tai tekijöiden perheiden toimivuudesta, terveydestä ja heidän saamastaan tuesta terveydenhuollossa on vain vähän tietoa.
Tutkimusaineisto sisälsi yhteensä 1561 osallistujaa. Kirjaamisen ja sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden aineisto (N = 1302) kerättiin kahdessa eri vaiheessa erään suomalaisen keskussairaalan sähköisestä potilasrekisteristä valittujen ICD-10 diagnoosikoodien avulla ajalta 1.1.2008-31.12.2017. Toinen aineisto kerättiin perheväkivallan yhteydestä perheen toimivuuteen, terveyteen ja saatuun tukeen FAFHES-lomakkeen (Family Functioning, Health and Social Support) avulla. Ensimmäinen FAFHES-kysely kerättiin eräässä keskussairaalassa asioineilta potilailta 10/2012-03/2013 ja jatkokysely kerättiin ensimmäisen kyselyn vastaajilta 03/2015-09/2015.
Monipuolisen tutkimusaineiston saamiseksi aineiston analysointi toteutettiin sekä laadullisen, että tilastollisen menetelmän avulla. Potilasrekisterin potilasasiakirjat analysoitiin laadullisesti sisällön analyysillä ja FAFHES-lomakkeet tilastollisesti SPSS ohjelmalla. Aineistosta löytyi yhteensä 206 (13%) perheväkivallan uhria tai tekijää. Suurimmassa osassa aineiston tapauksista uhrina oli nuori nainen, tapahtuma-aikana yö ja väkivaltaan liittyi alkoholi. Uhreihin kohdistettiin erilaisia väkivallan tekotapoja, jotka aiheuttivat useita eri vammoja. Väkivallan yleisyys ja roolit (uhri tai tekijä) perheessä vaihtelivat tutkimuksen aikana. Perheen toimivuus oli heikkoa väkivallan kokijoilla sekä osallistujilla, joiden perheissä väkivalta oli jatkunut. Perheiden terveys oli vaihtelevaa ja naisilla hieman heikompaa kuin miehillä. Terveydenhuollon tuki oli heikompaa sekä väkivallan kokijoilla ja osallistujilla, joiden väkivalta jatkui. Väkivallan kirjaaminen ja dokumentointi osoittautui puutteelliseksi, koska ainoastaan 34 (3%) käynneistä oli kirjattu oikean lisäkoodin avulla. Lisäkoodien määrä oli vähentynyt, vaikka merkittyjen Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely käynnit olivat lisääntyneet.
Perheväkivalta on kliininen ja emotionaalinen haaste kaikille terveydenhuollon ammattilaisille, jotka työssään tapaavat, tutkivat ja hoitavat perheväkivallan uhreja. Väkivallan kirjaaminen osoittautui puutteelliseksi, joten siihen tulisi panostaa enemmän osana potilaan hyvää hoitoa. Lisäksi perheväkivallan uhrien ja tekijöiden, sekä heidän perheidensä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tulisi kiinnittää huomiota. Terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat lisää tietoa ja osaamista väkivallan tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. Tulosten avulla voidaan kehittää terveydenja sosiaalihuollon sekä oikeudellisten palveluiden ammattilaisten osaamista tunnistamaan paremmin mahdollinen perheväkivalta sekä huomioimaan laajemmin väkivallan uhrien tai tekijöiden ja heidän perheidensä fyysinen ja henkinen hyvinvointi. Näin yksilöiden, perheiden ja yhteiskunnan hyvinvointia voidaan lisätä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4889]