Vammaisten lasten ja lapsiperheiden asiakasosallisuuden kokemukset vammaissosiaalityössä

Abstract

Tässä pro gradu -työssä tarkastellaan vammaisten lasten ja lapsiperheiden asiakasosallisuuden kokemuksia vammaissosiaalityössä sekä sitä, löytyykö osallisuuden toteutumisen ja lasten iän, sukupuolen, diagnoosin tai käytettyjen palveluiden suhteen tilastollisesti merkitseviä eroja. Aineistona on VamO (Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa) -hankkeen toteuttaman kyselyn vastaukset (N=90), joita analysoidaan monimenetelmällisesti muuttujien jakaumien ja avovastausten tarkastelulla ja ristiintaulukoinnilla. Kyselyssä sekä lapsille että perheille suunnatuissa vastausosioissa kyselyntäyttäjänä toimi useimmiten lapsen vanhempi. Tutkimuksen viitekehyksenä on vammaisuuden sosiaalinen malli, josta katsoen kiinnitetään huomiota sosiaalisiin haasteisiin, jotka estävät vammaisten osallisuuden toteutumista. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa vammaissosiaalityön asiakaskokemuksista, joiden avulla voidaan tehdä näkyväksi vammaissosiaalityön toimivia ja toimimattomia käytäntöjä asiakasnäkökulmasta, ja siten tarjota kehitysehdotuksia vammaissosiaalityölle.

Tulosten perusteella vammaiset lapset ja lapsiperheet kokivat asiakasosallisuutensa toteutuneen huonosti vammaispalveluissa, mutta palvelu koettiin ystävälliseksi. Tilastollisesti merkitseviä eroja löytyi sekä lasten että perheiden asiakasosallisuuden kokemusten ja lapsen diagnoosin suhteen sekä asiakasosallisuuden kokemusten ja käytettyjen palveluiden suhteen. Tutkimuksessa ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä lasten tai perheiden asiakasosallisuuden kokemusten ja iän tai sukupuolen väliltä.

Lasten asiakasosallisuuden takaamiseksi vammaispalveluissa on syytä kiinnittää huomiota lasten mielipiteen selvittämiseen ja lapsille soveltuvaan kommunikaatioon. Sosiaalisen mallin näkökulmasta katsottuna on tärkeää, että vammaiset lapset saavat olla osallisina omissa asioissaan, jolloin he voivat kasvaa ja vaikuttaa yhteiskunnassa yhdenvertaisina kansalaisina. Asiakasnäkökulmasta katsoen olisi hyödyllistä tehdä vammaispalveluiden asiakasprosessin kulku entistä näkyvämmäksi ja selkeämmäksi. Jatkotutkimuksen kannalta olisi syytä tutkia valtakunnallisesta näkökulmasta muun muassa vammaispalveluiden toteutumista, järjestämistä ja näihin liittyviä asiakaskokemuksia, jotta saataisiin tietoa vammaispalveluiden saavutettavuudesta ja palvelulinjauksista ja näihin liittyvästä yhteiskunnallisesta yhdenvertaisuudesta.

This master’s thesis focuses on disabled children and their families’ experiences of involvement in disability services and examines statistically significant differences between service involvement and children’s background variables. The study is based on the VamO research project data (N=90), which was analyzed by using cross tabulations and frequency distribution and by examining answers to open-ended questions. The survey was mostly completed by a parent. The framework of this study is the social model of disability, which purpose is to find out social barriers preventing people with disabilities participating in society. The aim of this study is to produce experiential knowledge about the use and practices of disability services and to utilize research findings in service development.

The results of the study showed a lack of service user involvement in disability services, although the services was experienced as friendly. In addition, the results reveal statistically significant differences between children’s and their families’ service involvement and children’s diagnosis as well as the used services. No statistically significant differences were found between children’s or their families’ service involvement and children’s age or gender.

There is a need to find out children’s opinions and use appropriate communication strategies when attending to children’s involvement in disability services. According to the social model of disability, it is important that children have opportunities to participate in their own services which predicts the realization of equality. There is a need to clarify the client process in disability services. Further research is needed to examine the implementation and organization of disability services and service user experiences in the framework of equality.