Eläinavusteinen interventio: Kirjallisuuskatsaus eläinavusteisen intervention menetelmistä ja niiden tuloksista
Setälä, Johanna (2020)
Setälä, Johanna
2020
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-01-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202001021002
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202001021002
Tiivistelmä
Kandidaatin tutkielmassani tarkastelen eläinavusteista interventiota. Tavoitteena on rakentaa käsitys siitä, mitä eläinavusteinen interventio voi olla ja millaisia tuloksia sillä voidaan saada. Menetelmiä tarkastellaan niin vapaaehtoisten kuin ammattilaistenkin näkökulmasta myös käytännön esimerkkien avulla. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu laajasti eläinavusteisesta interventiosta, eläimen ja ihmisen välisestä suhteesta ja eläinavusteisen toiminnan edellytyksistä ja sen tämän hetken tilasta. Menetelmät ovat sovellettavissa laajasti eri tieteenalojen työskentelyyn niin toiminta-, fysio-, psyko-, kuin puheterapiassakin. Eläinavusteisiin menetelmiin on saatavilla, yleensä yleisemmän tason, koulutusta, jonka soveltaminen omaan työhön sopivaksi jää ammattilaiselle itselleen. Eläimen kanssa olemisen on todettu laskevan ihmisen kortisolitasoja ja nostavan oksitosiinipitoisuuksia.
Eläinavusteinen interventio on kattokäsite, joka pitää sisällään suuren määrän erilaisia eläinavusteisia toimintoja, kuten eläinavusteisen toiminnan ja eläinavusteisen terapian. Eläinavusteinen toiminta voi olla Kaverikoiratoiminnan tyyppistä toimintaa, esimerkiksi eläimen kanssa vierailuja erilaisissa laitoksissa. Vierailun tavoitteena on piristää niin asukkaita kuin henkilökuntaakin. Eläinavusteinen toiminta ei vaadi toteuttajaltaan ammattitaitoa, mutta eri tahojen järjestämiä kursseja on käytävä ja käytettävän eläimen soveltuvuus testattava. Koulutuksia ja testauksia Suomessa järjestävät pääasiassa erilaiset järjestöt. Eläinavusteinen terapia taas on ammattilaisen suorittamaa vaativaa tavoitteellista toimintaa, joka vaatii toteuttajaltaan perustason koulutuksen (esim. psykoterapeutti) lisäksi tietoa, ymmärrystä ja taitoa eläimen kanssa toimimisesta.
Tutkimusmenetelmänä on integroiva kirjallisuuskatsaus, jonka tavoitteena on luoda mahdollisimman kattava käsitys tutkittavasta aiheesta. Aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen tutkin, mitkä teemat aineistosta nousevat esiin ja teen niistä yhteenvedon ja päätelmiä. Aineisto on joka suunnasta tarkasteltuna monipuolista. Kymmenen mukana olevan tutkimuksen joukossa on tutkimusta niin psykologian, lääketieteen kuin kasvatustieteenkin aloilta. Kohderyhmät vaihtelevat kehityshäiriöisistä lapsista riippuvuusongelmista kärsiviin vankeihin. Menetelmät ovat usein toiminnallisen terapian eläinavusteisia sovellutuksia, mutta myös muunlaista terapiaa löytyy. Usein eläinavusteinen terapia on yhdistetty muuhun terapiaan ja toimintaan tarkoituksen mukaiseksi kokonaisuudeksi. Yleisimmin käytetty eläin on koira, mutta mukana on myös muun muassa delfiinejä, norsuja ja hevosia.
Tulokset ovat olleet pääasiassa positiivisia. Tutkimuksissa, joissa on käytetty kontrolliryhmää, ovat tulokset aina joillain osa-alueilla olleet tutkimusryhmällä kontrolliryhmää parempia. Eläimen mukana olon on havaittu ennen kaikkea lisäävän motivaatiota, mikä on merkittävää kohderyhmästä ja tavoitteista riippumatta. Tulosten valossa on yleisen tietämyksen ja keskustelun lisääminen aiheesta perusteltua. Aiheesta löytyy useita tutkimuksia, mutta otannat ovat pääsääntöisesti melko pieniä ja usein myös kontrolliryhmä puuttuu. Aihe kaipaa laajasti lisää tieteellisesti merkittävää ja uskottavaa tutkimusta.
Eläinavusteinen interventio on kattokäsite, joka pitää sisällään suuren määrän erilaisia eläinavusteisia toimintoja, kuten eläinavusteisen toiminnan ja eläinavusteisen terapian. Eläinavusteinen toiminta voi olla Kaverikoiratoiminnan tyyppistä toimintaa, esimerkiksi eläimen kanssa vierailuja erilaisissa laitoksissa. Vierailun tavoitteena on piristää niin asukkaita kuin henkilökuntaakin. Eläinavusteinen toiminta ei vaadi toteuttajaltaan ammattitaitoa, mutta eri tahojen järjestämiä kursseja on käytävä ja käytettävän eläimen soveltuvuus testattava. Koulutuksia ja testauksia Suomessa järjestävät pääasiassa erilaiset järjestöt. Eläinavusteinen terapia taas on ammattilaisen suorittamaa vaativaa tavoitteellista toimintaa, joka vaatii toteuttajaltaan perustason koulutuksen (esim. psykoterapeutti) lisäksi tietoa, ymmärrystä ja taitoa eläimen kanssa toimimisesta.
Tutkimusmenetelmänä on integroiva kirjallisuuskatsaus, jonka tavoitteena on luoda mahdollisimman kattava käsitys tutkittavasta aiheesta. Aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen tutkin, mitkä teemat aineistosta nousevat esiin ja teen niistä yhteenvedon ja päätelmiä. Aineisto on joka suunnasta tarkasteltuna monipuolista. Kymmenen mukana olevan tutkimuksen joukossa on tutkimusta niin psykologian, lääketieteen kuin kasvatustieteenkin aloilta. Kohderyhmät vaihtelevat kehityshäiriöisistä lapsista riippuvuusongelmista kärsiviin vankeihin. Menetelmät ovat usein toiminnallisen terapian eläinavusteisia sovellutuksia, mutta myös muunlaista terapiaa löytyy. Usein eläinavusteinen terapia on yhdistetty muuhun terapiaan ja toimintaan tarkoituksen mukaiseksi kokonaisuudeksi. Yleisimmin käytetty eläin on koira, mutta mukana on myös muun muassa delfiinejä, norsuja ja hevosia.
Tulokset ovat olleet pääasiassa positiivisia. Tutkimuksissa, joissa on käytetty kontrolliryhmää, ovat tulokset aina joillain osa-alueilla olleet tutkimusryhmällä kontrolliryhmää parempia. Eläimen mukana olon on havaittu ennen kaikkea lisäävän motivaatiota, mikä on merkittävää kohderyhmästä ja tavoitteista riippumatta. Tulosten valossa on yleisen tietämyksen ja keskustelun lisääminen aiheesta perusteltua. Aiheesta löytyy useita tutkimuksia, mutta otannat ovat pääsääntöisesti melko pieniä ja usein myös kontrolliryhmä puuttuu. Aihe kaipaa laajasti lisää tieteellisesti merkittävää ja uskottavaa tutkimusta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5606]