Työpaikkaohjaajat ammattikasvattajina: Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajien pedagoginen osaaminen

Abstract

Tutkimus kiinnittyi aikuiskasvatustieteelliseen tutkimuskenttään tarkoituksena selkeyttää ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajien paikkaa ammattikasvattajina. Tutkimus paikkasi ammatillisen koulutuksen kentällä vallitsevaa, työpaikkaohjaajien osaamista koskevaa tutkimusaukkoa. Ammatillisen koulutuksen reformi on tuonut keskeisiä muutoksia koulutuksen järjestämiseen, joten aiheen tutkiminen oli myös ajankohtaisuudellaan perusteltua.

Tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia käsityksiä työpaikkaohjaajakoulutuksen käyneillä ravintola- ja logistiikka-alojen työpaikkaohjaajilla on pedagogisesta osaamisestaan. Tutkimuksessa selvitettiin myös, minkälaisia käsityksiä työpaikkaohjaajilla sekä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun työpaikkaohjaajakoulutuksen asiantuntijoilla on työpaikkaohjaajakoulutuksen merkityksestä työpaikkaohjaajan pedagogisen osaamisen kehittymisessä. Lisäksi luotiin ymmärrystä siitä, millaisia käsityksiä edellä mainituilla toimijoilla on ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaukseen liittyvästä vastuusta.

Laadullisen tutkimuksen informantit haastateltiin henkilökohtaisesti maalis-toukokuussa 2019 käyttäen aineistonkeruumetodina puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistui viisi työpaikkaohjaajaa ravintola- ja logistiikka-aloilta sekä kolme työpaikkaohjaajakoulutuksen suunnitteluun osallistuvaa asiantuntijaa Tredusta. Empiirinen aineisto analysoitiin fenomenografiaa hyödyntäen.

Tutkimustulokset osoittivat, että työpaikkaohjaukseen sisältyy monipuolisia, pedagogisesta näkökulmasta merkittäviä elementtejä, kuten osallistaminen, henkilökohtaistaminen, hiljainen tieto, ohjausmetodit, vuorovaikutusosaaminen ja tunnetaidot. Työpaikkaohjaajakoulutuksen merkitys pedagogisten taitojen kehittymisessä näyttäytyi sekä työpaikkaohjaajien että asiantuntijoiden käsityksissä kaksijakoisesti. Toisaalta se auttaa työpaikkaohjaajia hahmottamaan ohjaustyön rungon ja opiskelijan tutkinnon perusteiden mukaiset osaamistavoitteet, sekä toimii alustana vertaistuelle ja -oppimiselle. Toisaalta taas käytännön kokemus näyttäytyy suurimpana opettajana, ja työpaikkaohjaajakoulutukseen osallistuvien heterogeenisyys asettaa omat haasteensa niiden toteuttamiselle ja niihin osallistuville. Työpaikkaohjaajat näkivät tarpeen alakohtaisille, kohdennetummille koulutuksille.

Vastuuta työpaikkaohjauksesta ei tulosten mukaan kanna vain yksittäinen toimija, vaan niin työpaikan edustajilla, opiskelijalla kuin oppilaitoksen edustajilla on tärkeä tehtävä työpaikkaohjauksen onnistumisessa ja opiskelijan työelämässä oppimisen mahdollistamisessa. Asiantuntijat painottivat oppilaitoksen vastuuta erityisesti työpaikkaohjaajan perehdyttämisessä ja opiskelijan työpaikalla tapahtuvan oppimisprosessin seurannassa. He näkivät kuitenkin olevan työpaikkaohjaajien vastuulla raportoida työpaikkaohjauksen sujumisesta ja mahdollisista ongelmatilanteista oppilaitoksen suuntaan. Työpaikkaohjaajat sen sijaan toivoivat oppilaitoksen edustajilta aktiivisempaa kiinnostusta ja osallistumista työpaikalla järjestettävää koulutusta kohtaan. Tällaisessa vastuunkannossa on työpaikkaohjaajien mukaan oppilaitoksen suunnalta puutteita.

Tutkimuksen avulla luotiin työpaikkaohjauksesta ilmiönä ymmärrettävämpi nyt, kun ammatillisen koulutuksen painopiste nojaa reformin uudistusten myötä vahvasti työelämään. Lisäksi tuotettiin tietoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi työpaikkaohjaajakoulutusten suunnittelussa ja ammatillisen koulutuksen sekä työelämän välisen yhteistyön kehittämisessä. Työpaikkaohjaajilla on pedagogista osaamista, he pitävät tekemäänsä ohjaustyötä merkittävänä ja ovat kiinnostuneita työpaikkaohjaustyössä kouluttautumisesta. He kuitenkin kokevat oman vastuunsa paikka paikoin suurena, ja toivovat ammatillisen oppilaitoksen opettajilta enemmän tukea työpaikkaohjausprosessiin.