Henkilöstön suhtautuminen organisaatiomuutokseen : Asenteet ja taustatekijät Scandicin Restel -yrityskaupassa
Nurminen, Lilli (2020)
Nurminen, Lilli
2020
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-01-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202001011000
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202001011000
Tiivistelmä
Työntekijöiden suhtautumisella organisaatiomuutokseen on merkittävä rooli muutoksen onnistumisessa. Työntekijöiden suhtautumiseen voidaan vaikuttaa erilaisilla johtamisen ja henkilöstöhallinnon toimilla. Yrityskaupoissa yhdistetään kaksi organisaatiota toisiinsa. Toimintatapojen ja sosiaalisten suhteiden muuttuessa henkilöstön asennoituminen ei aina ole ennalta ennustettavaa.
Tutkielman tarkoituksena on tunnistaa työntekijöiden asenteita organisaatiomuutosta kohtaan sekä selvittää asenteisiin vaikuttavia tekijöitä. Teoriaosuudessa tarkastellaan aikaisempien tutkimuksien perusteella kolmea eniten tutkittua asennetta organisaatiomuutoksissa sekä organisaatiomuutokseen liittyvää käsitteistöä.
Tutkimuskohteena on Scandic, joka osti Restelin hotelliliiketoiminnan vuonna 2017. Tutkielmassa pyritään kvalitatiivisella tapaustutkimuksella selvittämään vastausta tutkimuskysymyksiin. Tutkimusta varten haastateltiin yksilöhaastattelulla viittä tukitoiminnoissa toimivaa työntekijää, jotka olivat siirtyneet Restelin yrityskaupan mukana Scandiciin. Aineisto analysoidaan kategorisoinnin ja teemoittelun avulla, tarkastellen toistuvia ja ei-toistuvia asioita.
Haastatteluissa ilmenneitä asenteita ovat pettyneisyys, realistisuus ja tyytyväisyys, sitoutuneisuus ja innostuneisuus, neutraalisuus sekä positiivisuus. Taustatekijöitä, jotka vaikuttivat asenteisiin, olivat oma tiimi ja työnkuva, muutosprosessin toteuttamiseen liittyvät yksityiskohdat, tasavertaisuus kahden yhdistetyn organisaation välillä ja yksilölliset persoonallisuuspiirteet. Tuloksissa painottuu neljä eri teemaa, jotka ovat ratkaisevia tavassa suhtautua muutokseen. Ne ovat sosiaaliset suhteet, arvostus ja sosiaalinen status, työpaikan säilyminen sekä yksilöllisyys.
Tutkielma osoittaa yrityskaupan olevan henkilöstölle monisyinen tilanne, johon kuitenkin muutosjohtamisella voidaan vaikuttaa. Tekijä, jolla huomattiin olevan suurin vaikutus asenteiden muodostumiseen, oli yksilölliset tekijät. Tämän vuoksi on keskeistä huomioida henkilöiden tuntemukset ja tarpeet muutostilanteissa yksilökohtaisesti.
Tulosten analysoinnissa on huomioitava kyseessä olevan tapaustutkimus sekä kohdejoukon lukumäärä. Jatkotutkimuksen aiheeksi ehdotetaan pitkäkestoista tutkimusta, jossa tutkittaisiin henkilöstön suhtautumisen muuttumista muutosprosessin eri vaiheissa.
Tutkielman tarkoituksena on tunnistaa työntekijöiden asenteita organisaatiomuutosta kohtaan sekä selvittää asenteisiin vaikuttavia tekijöitä. Teoriaosuudessa tarkastellaan aikaisempien tutkimuksien perusteella kolmea eniten tutkittua asennetta organisaatiomuutoksissa sekä organisaatiomuutokseen liittyvää käsitteistöä.
Tutkimuskohteena on Scandic, joka osti Restelin hotelliliiketoiminnan vuonna 2017. Tutkielmassa pyritään kvalitatiivisella tapaustutkimuksella selvittämään vastausta tutkimuskysymyksiin. Tutkimusta varten haastateltiin yksilöhaastattelulla viittä tukitoiminnoissa toimivaa työntekijää, jotka olivat siirtyneet Restelin yrityskaupan mukana Scandiciin. Aineisto analysoidaan kategorisoinnin ja teemoittelun avulla, tarkastellen toistuvia ja ei-toistuvia asioita.
Haastatteluissa ilmenneitä asenteita ovat pettyneisyys, realistisuus ja tyytyväisyys, sitoutuneisuus ja innostuneisuus, neutraalisuus sekä positiivisuus. Taustatekijöitä, jotka vaikuttivat asenteisiin, olivat oma tiimi ja työnkuva, muutosprosessin toteuttamiseen liittyvät yksityiskohdat, tasavertaisuus kahden yhdistetyn organisaation välillä ja yksilölliset persoonallisuuspiirteet. Tuloksissa painottuu neljä eri teemaa, jotka ovat ratkaisevia tavassa suhtautua muutokseen. Ne ovat sosiaaliset suhteet, arvostus ja sosiaalinen status, työpaikan säilyminen sekä yksilöllisyys.
Tutkielma osoittaa yrityskaupan olevan henkilöstölle monisyinen tilanne, johon kuitenkin muutosjohtamisella voidaan vaikuttaa. Tekijä, jolla huomattiin olevan suurin vaikutus asenteiden muodostumiseen, oli yksilölliset tekijät. Tämän vuoksi on keskeistä huomioida henkilöiden tuntemukset ja tarpeet muutostilanteissa yksilökohtaisesti.
Tulosten analysoinnissa on huomioitava kyseessä olevan tapaustutkimus sekä kohdejoukon lukumäärä. Jatkotutkimuksen aiheeksi ehdotetaan pitkäkestoista tutkimusta, jossa tutkittaisiin henkilöstön suhtautumisen muuttumista muutosprosessin eri vaiheissa.