Esiopetusikäisten lasten käyttämät vertaisoppimisen keinot lukivalmiuksia tukevissa tehtävissä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää esiopetusikäisten lasten käyttämiä vertaisoppisen keinoja ja niiden ilmenemistä lukivalmiuksia tukevia tehtäviä tehdessä. Tavoitteena oli saada selville, mitä vertaisoppimisen keinoja lapset käyttävät ja miten ne tulivat esiin oppimistilanteessa. Tutkimuksen taustalla oli sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys ja Vygotskyn (1978) lähikehityksen vyöhyke. Aihetta tarkasteltiin Personin ja Graesserin (1999) vertaisoppimisen keinojen avulla. Tutkimukseen osallistui kymmenen tamperelaista esiopetusikäistä lasta. Aineisto koostui viidestä videoidusta oppimistilanteesta, jossa lapset ratkaisivat pareittain lukivalmiuksia tukevia tehtäviä. Videoidusta aineistosta litteroitiin tutkimuksen kannalta olennaiset osat. Analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jossa hyödynnettiin teemoittelua. Teemojen muodostamisessa hyödynsimme Personin ja Graesserin käyttämiä vertaisoppimisen keinoja. Aineiston perusteella Personin ja Graesserin vertaisoppimisen keinoista nousi esiin vihjeen antaminen, suostuttelu, liittäminen ja täydentäminen. Näiden lisäksi aineistosta oli havaittavissa kaksi muuta vertaisoppimisen keinoa: mallintaminen ja ohjeiden antaminen. Vertaisoppimisen keinot näkyivät lasten toiminnassa vihjeiden antamisena, molempien osapuolten aikaisempien tietojen yhdistämisenä, virheiden havaitsemisena ja niiden korjaamisena, johdatteluna, esimerkin ottamisena ja ohjeistamisena. Tutkimuksen tulokset tuovat uutta näkökulmaa vertaisoppimisesta opetusmenetelmänä ja sen käytöstä esiopetuksessa. Tutkimus osoittaa, että vertaisoppiminen on mahdollista esiopetusikäisten toiminnassa. Tutkimustulokset voivat auttaa esiopetuksen opettajaa opetusmenetelmien valinnassa ja niiden perusteluissa.