Strategian kirkastaminen: Strategista dialogia ja merkityksenantoa Tampereen kaupungissa
Heikkilä, Laura (2020)
2020
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-01-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912277124
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912277124
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on lisätä ymmärrystä kuntien strategisesta johtamisesta merkityksenannon tulkintakehyksessä. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa, millaisille johtamistarpeille merkityksenanto kuntien strategisen johtamisen tarkastelukontekstissa rakentuu, miten merkityksenantoa käytännössä toteutetaan, sekä millaisia merkityksiä merkityksenanto saa strategisen johtamisen toteuttamisessa. Lisäksi tutkielma tuo pohdittavaksi, millaisia haasteita strategiseen johtamiseen merkityksenannon tulkintakehyksessä sisältyy. Tutkimustapauksena tarkastellaan Tampereen kaupungin ylimmän luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdon vuosina 2018 ja 2019 läpikäymää strategian kirkastaminen -työskentelyprosessia osana kaupungin sisäistä Tampere 2020 -muutosprojektia.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu prosessuaaliselle, pehmeälle strategia-ajattelulle sekä johdon strategisia kognitioita tarkastelevalle tutkimukselle strategiatyön prosessit ja käytännöt yhdistävässä viitekehyksessä. Näkökulmien rinnakkaisen tarkastelun avulla tutkimus pyrkii saattamaan yhteen strategisen johtamisen makro- ja mikroprosessien tarkastelun, ja näin mahdollistamaan holistisemman käsityksen muodostamisen kuntien strategiatyön monikerrostuneesta ja inhimillisestä todellisuudesta.
Tutkimuksen empiirinen aineisto muodostuu Tampereen kaupungin sisäisestä, Tampere 2020 -muutosprojektia ja strategian kirkastaminen -työskentelyprosessia koskettavasta dokumentti- ja havainnointiaineistosta sekä kaupungin strategisen johtoryhmän jäsenten haastatteluaineistosta. Tutkimuksen tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin aineisto- ja menetelmätriangulaatiota ja analyysimenetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tulosten perusteella strategisen johtamisen lähtökohdat rakentuvat merkityksenannon tulkintakehyksessä ennen kaikkea kunnan ylimmän johdon yhteiselle, jatkuvalle strategiadialogille. Merkityksenannon tarve jäsentyy johtajien pysähtymisen mahdollistamiseen johdon yhteisen tilannekuvan ja strategisen tahtotilan muodostamiseksi strategian toimeenpanon edellytyksenä jatkuvien toimintaympäristöllisten muutosten keskellä. Strategisen johtamisen haasteena kuitenkin näyttäytyy, ettei merkityksenannolle ole riittävästi tilaa kunnan hälyisessä ja muutostäyteisessä todellisuudessa.
Merkityksenannon tulkintakehyksessä kuntia koskettavassa strategiatutkimuksessa olisi perusteltua suunnata vastaisuudessa enemmän huomiota siihen, miten merkityksenantoa voitaisiin tietoisesti johtaa ja käyttää hyväksi kuntien strategisen johtamisen kehittämisessä, tutkimuksen tuottamien havaintojen valossa etenkin strategian toimeenpanokyvyn vahvistamisessa erilaisten strategisten muutosten aikana.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu prosessuaaliselle, pehmeälle strategia-ajattelulle sekä johdon strategisia kognitioita tarkastelevalle tutkimukselle strategiatyön prosessit ja käytännöt yhdistävässä viitekehyksessä. Näkökulmien rinnakkaisen tarkastelun avulla tutkimus pyrkii saattamaan yhteen strategisen johtamisen makro- ja mikroprosessien tarkastelun, ja näin mahdollistamaan holistisemman käsityksen muodostamisen kuntien strategiatyön monikerrostuneesta ja inhimillisestä todellisuudesta.
Tutkimuksen empiirinen aineisto muodostuu Tampereen kaupungin sisäisestä, Tampere 2020 -muutosprojektia ja strategian kirkastaminen -työskentelyprosessia koskettavasta dokumentti- ja havainnointiaineistosta sekä kaupungin strategisen johtoryhmän jäsenten haastatteluaineistosta. Tutkimuksen tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin aineisto- ja menetelmätriangulaatiota ja analyysimenetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tulosten perusteella strategisen johtamisen lähtökohdat rakentuvat merkityksenannon tulkintakehyksessä ennen kaikkea kunnan ylimmän johdon yhteiselle, jatkuvalle strategiadialogille. Merkityksenannon tarve jäsentyy johtajien pysähtymisen mahdollistamiseen johdon yhteisen tilannekuvan ja strategisen tahtotilan muodostamiseksi strategian toimeenpanon edellytyksenä jatkuvien toimintaympäristöllisten muutosten keskellä. Strategisen johtamisen haasteena kuitenkin näyttäytyy, ettei merkityksenannolle ole riittävästi tilaa kunnan hälyisessä ja muutostäyteisessä todellisuudessa.
Merkityksenannon tulkintakehyksessä kuntia koskettavassa strategiatutkimuksessa olisi perusteltua suunnata vastaisuudessa enemmän huomiota siihen, miten merkityksenantoa voitaisiin tietoisesti johtaa ja käyttää hyväksi kuntien strategisen johtamisen kehittämisessä, tutkimuksen tuottamien havaintojen valossa etenkin strategian toimeenpanokyvyn vahvistamisessa erilaisten strategisten muutosten aikana.