Lohjan rautatieaseman liityntäliikenteen hiilidioksidipäästöt vuonna 2030

Abstract

IPCC:n raportti varoittaa, että maapallon lämpeneminen pitäisi pysäyttää 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan, jotta voitaisiin välttyä radikaaleilta ilmastonlämpenemisen vaikutuksilta. Liikenteen ympäristöpäästöillä on tässä suuri merkitys, sillä liikenne muodostaa noin viidesosan Suomen ympäristöpäästöistä. Suomen tavoite on vähentää liikenteen ympäristöpäästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä. Yksi valtakunnallisista ja Lohjan liikenteeseen vaikuttavista suunnitelmista on uusi nopea junayhteys Turun ja Helsingin välille, jonka yhtenä asemana suunnitelmien mukaan olisi Lempolan asema Lohjalla. Tunnin Junan vaikutusalueella työskentelevistä lohjalaisista potentiaalisia junalla töihin kulkevia on Lohjan asukkaista noin 10 %. Työssä tutkittiin Lohjalta Tunnin Junan vaikutusalueelle töihin matkustavien ihmisten aiheuttamia liityntäliikenteen ympäristöpäästöjä ja päästövähennyspotentiaalia.

Työssä luotiin ensin vertailuskenaario, jossa laskettiin Tunnin Junan vaikutusalueen hiilidioksidipäästöt perustuen Lohjan vuoden 2017 liikenteen päästöarvoihin ja kulkutapaosuuksiin. Potentiaalisten pendelöijien määrä arvioitiin yhdyskuntarakenteen seurannan tilastojen avulla. Tutkittavan alueen hiilidioksidipäästöt olivat arvion mukaan 4 % Lohjan liikenteen kokonaishiilidioksidipäästöistä, eli noin 4,8 miljoonaa kilogrammaa hiilidioksidia. Eri liikenteen päästövähennyskeinojen vaikutusta arvioitiin vertaamalla saatuja arvoja alkuskenaarion hiilidioksidipäästöihin. Tärkeimmiksi päästövähennyskeinoiksi havaittiin kaavoitus, liikkumisen ohjaus, bio-osuuden kasvaminen ja autokannan uusiutuminen. Keskittämällä asuinalueita Lempolan alueelle arvioitiin saavutettavan 19,6 % päästövähennys ja 19 % vähenemä kokonaissuoritteeseen. Liikkumisen ohjauksen vaikutukset päästövähennyksiin olivat 1,2 %. Bio-osuuden kasvattaminen nestemäisissä polttoaineissa 30 %:iin aiheuttaisi 9,2 %:n päästövähennyksen. Perinteisen liikennekaasun vaihtaminen biokaasuun aiheutti vertailuskenaariossa 0,1 %:n päästövähennyksen vuoden 2017 autokannalla. Pelkällä autokannan muutoksella ilman bio-osuuden kasvattamista Autoalan tiedotuskeskuksen autokanta-arviolla päästövähennykseksi saatiin 10,1 % ja VTT:n tutkija Juhani Laurikon autokanta-arviolla 24 %. Yksittäisten toimenpiteiden vaikutusten merkittävyydet kuitenkin muuttuvat, kun toimenpiteet yhdistetään.

Työssä luotiin kaksi skenaariota, joissa otettiin huomioon toimenpiteiden yhteisvaikutus. Skenaarioissa kasvatettiin polttoaineiden bio-osuutta ja biokaasun osuutta liikennekaasusta, ja lisäksi huomioitiin liikkumisen ohjaus ja kaavoituksen vaikutus. Skenaariot tehtiin kahdelle eri autokantaennusteelle. Autoalan tiedotuskeskuksen autokantaennusteen perusteella arvioidussa skenaariossa saatiin 35,8 % päästövähennys. Laurikon ennusteella päästiin jopa 46,4 % päästövähennykseen. 50 % päästövähennykseen päästäkseen pitäisi skenaariossa 1 vaikuttaa kaavoituksella pendelöijien asumispaikkoihin niin, että 39 % asuisi Lempolassa tai kestävän joukkoliikennelinjan varrella. Pelkkää joukkoliikennettä lisätessä joukkoliikenteen kulkutapaosuuden pitäisi nousta 22 %. Autokannassa sähkö-, kaasu- ja vetyautojen yhteenlaskettu osuus täytyisi olla 23,7 % ja bensiiniautojen osuus 45,3 %. Skenaariossa 2 kaavoituksen vaikutuksesta Lempolaan tai joukkoliikennelinjan varrelle täytyisi saada 28 % pendelöijistä. Pelkällä joukkoliikenteellä päästövähennyksiä toteutettaessa joukkoliikenteen kulkutapaosuus täytyisi olla 6,5 % kaikilla matkanpituuksilla. Kestävillä käyttövoimilla toimivien autojen osuus täytyisi kasvaa 26,7 %:iin. Bensiiniautojen osuus olisi 47,2 %. Jos joukkoliikennelinja saadaan toteutettua uudenlaisia kaupunkisuunnittelulla ja kaavoituksella ja ajoneuvokanta uusiutuu riittävän nopeasti, on 50 %:n päästövähennys liikenteessä mahdollinen. Jatkotutkimuksena Lohjalla täytyisi tehdä kartoitus joukkoliikennelinjan kannattavuudesta ja sopivasta linjareitistä ottaen huomioon ihmisten asuinpaikat ja joukkoliikennelinjan saavutettavuus.