Viranomaisten välinen tietojenvaihto erikoisperinnän viranomaisyhteistyössä

Abstract

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta perustuvat valtioneuvoston periaatepäätöksiin. Harmaa talous ja talousrikollisuus aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Ulosoton maanlaajuisesti toimivalle erikoisperinnälle on keskitetty viranomaisyhteistyö poliisin ja Verohallinnon kanssa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Erikoisperinnän tehtäväalueeseen kuuluvat vaikeat ulosottoasiat, joille tyypillistä on, että samalla velallisella on useita yrityksiä tai konkurssitaustaa. Viranomaisyhteistyö ja viranomaisten välinen tietojen vaihto ovat harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa ensiarvoisen tärkeää. Viranomaisia koskevia tietojenvaihtosäännöksiä käytetään hyväksi yksittäisten tapausten selvittämisessä. Erikoisperintä toimii viimeisenä vaiheena viranomaisketjussa, joka torjuu harmaata taloutta, ottaa pois rikoshyötyä sekä perii maksuunpantuja veroja ja menettämisseuraamuksia.

Pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä tietoa ulosottomiehellä on oikeus pyynnöstä luovuttaa poliisille ja Verohallinnolle ja toisaalta minkälaista tietoa ulosottomies voi olla velvollinen luovuttamaan poliisin ja Verohallinnon tiedonsaantisäännöksien perusteella. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, millä edellytyksillä tietoa voidaan luovuttaa. Tutkielmassa keskitytään erikoisperinnän toimesta tapahtuvaan tiedon luovuttamiseen. Tutkielmassa tarkastellaan ensinnäkin julkisuuslain vaikutusta tiedon luovuttamiselle. Toisena osa-alueena tarkastellaan ulosottomiehen oikeutta luovuttaa tietoja ulosottorekisteristä ja muusta asiakirjasta ulosottokaaren säännöksien perusteella. Kolmantena osa-alueena tarkastellaan poliisin ja esitutkintaviranomaisen poliisilakiin sekä Verohallinnon verotusmenettelylakiin perustuvia tiedonsaantioikeuksia ja neljäntenä osa-alueena tarkastellaan ulosottomiehen vaitiolovelvollisuuden vaikutusta tiedon luovuttamiseen.

Tutkielman tutkimusmetodi on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tutkielmassa esitetään oikeusnormeista väitteitä normikannanottona ja tulkintakannanottona. Tutkielman pääpaino on systemaattisessa tulkinnassa, jolloin tutkielmassa perehdytään laaja-alaisesti oikeusnormeihin ja sovellettavaa säännöstä tarkastellaan osana laajempaa kokonaisuutta. Tutkielmassa säännöksiä tulkitaan myös sanamuodon mukaisesti, jolloin tulkinnassa pitäydytään lakitekstin kirjaimellisen tai kieliopillisen ilmaisun luonnollisen kielen eli arkikielen mukaisessa normaalimerkityksessä. Lisäksi tutkielmassa systematisoidaan oikeudenalan yleisten oppien mukaisia käsitteitä. Jotta tutkielmassa voidaan tehdä systemaattista tulkintaa, hyödynnetään olennaisina lähteinä lainsäädäntöön liittyvää lainvalmisteluaineistoa, kuten hallituksen esityksiä ja valiokunnan lausuntoja. Näiden lisäksi tutkielmassa hyödynnetään aiheeseen liittyvää oikeuskäytäntöä sekä oikeuskirjallisuutta.

Tiedon luovuttaminen poliisille ja Verohallinnolle tapahtuu pääsääntöisesti erikoisperinnän toimesta. Ulosottokaaressa säädetään ulosottomiehen oikeudesta luovuttaa tietoja pyynnöstä ja oma-aloitteisesti salassapitosäännösten estämättä. Ulosottokaaren säännökset määrittelevät sen, mitä salassa pidettäviä tietoja muilla viranomaisilla on oikeus vähintään saada ulosottomieheltä. Poliisin oikeus saada tietoa toiselta viranomaiselta määritellään poliisilaissa. Poliisilla on oikeus saada tietoja salassapitosäännösten estämättä. Poliisilain säännös tulee osaltaan sovellettavaksi myös esitutkintaa toimitettaessa. Poliisin tiedonsaantioikeus on säännelty yleisluonteisesti, koska on katsottu perustelluksi, että poliisilla on turvallisuusviranomaisena laajasti määritelty oikeus tietojen saamiseen. Poliisin tiedonsaantisäännös oikeuttaa poliisin ja esitutkintaviranomaisen saamaan tietoja ulosottokaaren säännöksiä laajemmin. Verohallinnon oikeus saada tietoa toiselta viranomaiselta määritellään verotusmenettelylaissa. Verohallinnolla on oikeus saada tietoja salassapitosäännösten estämättä. Verohallinnon tiedonsaannin kohdalla sääntely on väljää. Verohallinnon oikeuteen saada tietoa toiselta viranomaiselta riittää pelkkä tarpeellisuuden mahdollisuus. Verohallinnon tiedonsaantisäännös oikeuttaa Verohallinnon saamaan tietoja ulosottokaaren säännöksiä laajemmin. Tiedon luovuttamista voi kuitenkin rajoittaa ulosottokaaren niin sanottu palomuurisäännös. Säännös rajoittaa ulosottomiestä luovuttamasta tietynlaista tietoa poliisille ja esitutkintaviranomaiselle sekä Verohallinnolle.