Pienten ja keskisuurten yritysten investointimallit yrityskaupoissa : Millaisia investointimalleja yritykset käyttävät suunnitellessaan yrityskauppoja?
Liehu, Oskari (2020)
Liehu, Oskari
2020
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-02-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912207080
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912207080
Tiivistelmä
Tutkielma tutkii yrityskaupoissa käytettäviä investointimalleja pienten ja keskisuurten yritysten sektorilla Suomessa. Investointimalleja esitellään kirjallisuudessa usein perinteisten investointien, kuten koneiden yhteydessä. Investointi on kuitenkin myös laajentumista toisaalle, jolloin toinen yritys ostaa omistukseensa toisen yrityksen, ja tekee tästä tytäryhtiönsä.
Investointimalleista tutkielmassa esitellään paremmin diskontatun rahavirran mallit, joista nettonykyarvomenetelmä ja sisäisen korkonannan menetelmä ovat yleisimmin käytetyn mallit käytännössä. Näiden kahden mallin välillä on käyty pitkään väittelyä toisen paremmuudesta. Tähän tutkielma ottaa kantaa kirjallisuuteen perustuen ja tuo esiin väittelyä eteenpäin vieviä teoksia. Tutkielmassa esitellään lyhyesti myös muita perinteisiä investointimalleja, kuten takaisinmaksuajanmenetelmä. Tutkimuksessa pyrittiin rajaamaan kirjallisuus 2000-luvun teoksiin pois lukien investointimallien ensimmäiset esitykset.
Yrityskaupat nähdään tärkeänä laajentumisen mallina. Suomessa on tällä hetkellä meneillään Kiina-ilmiö, jolla tarkoitetaan kiinalaisten pääomasijoittajien rantautumista Suomeen. Se on mahdollistanut useiden yrityskauppojen synnyn viime vuosikymmenenä. Tutkielma esittelee teoreettisin osin yrityskaupoissakin käytetyn reaalioptio-mallin. Tutkimus pyrkii lisäämään ymmärrystä pk-sektorilla tapahtuvista yrityskaupoista Suomessa ja etenkin niiden suunnittelusta.
Tutkimus toteutettiin kirjallisuuden pohjalta luodulla teemahaastattelulla. Haastattelukohteita oli yhteensä kolme, joista jokainen on työskennellyt pitkään yrityskauppojen parissa. Haastatteluilla pyrittiin saamaan käytäntöä kuvaavia vastauksia teorian pohjalta luotuihin hypoteeseihin sekä tutkimuskysymykseen. Haastatteluiden pohjalta pystyttiin saamaan tarpeeksi selkeä kuva Suomalaisten pk-sektorin yritysten tavoista ja syistä hyödyntää investointimalleja. Esille nousi myös uusia huomioita siitä, miksi pienen kokoluokan yrityksissä jätetään investointimallit hyödyntämättä.
Investointimalleista tutkielmassa esitellään paremmin diskontatun rahavirran mallit, joista nettonykyarvomenetelmä ja sisäisen korkonannan menetelmä ovat yleisimmin käytetyn mallit käytännössä. Näiden kahden mallin välillä on käyty pitkään väittelyä toisen paremmuudesta. Tähän tutkielma ottaa kantaa kirjallisuuteen perustuen ja tuo esiin väittelyä eteenpäin vieviä teoksia. Tutkielmassa esitellään lyhyesti myös muita perinteisiä investointimalleja, kuten takaisinmaksuajanmenetelmä. Tutkimuksessa pyrittiin rajaamaan kirjallisuus 2000-luvun teoksiin pois lukien investointimallien ensimmäiset esitykset.
Yrityskaupat nähdään tärkeänä laajentumisen mallina. Suomessa on tällä hetkellä meneillään Kiina-ilmiö, jolla tarkoitetaan kiinalaisten pääomasijoittajien rantautumista Suomeen. Se on mahdollistanut useiden yrityskauppojen synnyn viime vuosikymmenenä. Tutkielma esittelee teoreettisin osin yrityskaupoissakin käytetyn reaalioptio-mallin. Tutkimus pyrkii lisäämään ymmärrystä pk-sektorilla tapahtuvista yrityskaupoista Suomessa ja etenkin niiden suunnittelusta.
Tutkimus toteutettiin kirjallisuuden pohjalta luodulla teemahaastattelulla. Haastattelukohteita oli yhteensä kolme, joista jokainen on työskennellyt pitkään yrityskauppojen parissa. Haastatteluilla pyrittiin saamaan käytäntöä kuvaavia vastauksia teorian pohjalta luotuihin hypoteeseihin sekä tutkimuskysymykseen. Haastatteluiden pohjalta pystyttiin saamaan tarpeeksi selkeä kuva Suomalaisten pk-sektorin yritysten tavoista ja syistä hyödyntää investointimalleja. Esille nousi myös uusia huomioita siitä, miksi pienen kokoluokan yrityksissä jätetään investointimallit hyödyntämättä.