Uuvuksissa: Luokanopettajaopiskelijoiden kokema uupumus opiskeluaikana
Koskinen, Mari (2020)
Koskinen, Mari
2020
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-01-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912217099
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912217099
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten yleistä uupumus on luokanopettajaopiskelijoiden keskuudessa Tampereen yliopistossa sekä millaisia uupumisprosesseja kyselylomakkeeseen vastanneet opiskelijat ovat kokeneet. Uupumisprosesseilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa uupumuksen oireiden ja vaikutuksien näkymistä arjessa, avun hakemista ja apukeinojen hyödyntämistä sekä uupumuksen ehkäisyä itse opiskelijoiden näkökulmasta. Tutkimuksessa pureudutaan syvemmälle opiskelijoiden yleistyneeseen ongelmaan, uupumukseen. Tutkimusprosessi on käynnistetty jo vuonna 2018, mutta tutkielman toteutus kuitenkin pitkittyi omakohtaisen uupumuksen vuoksi.
Aineistoa hankittiin monipuolisen kyselylomakkeen kautta Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoilta toukokuussa 2019. Kyselylomake sisälsi muutamia taustatietoja kartoittavia kysymyksiä sekä monivalintoja uupumusta aiheuttavista tekijöistä. Lisäksi lomakkeessa oli Likert-asteikollisia kysymyksiä koetuista tuntemuksista, kuten stressistä, väsymyksestä tai loppuun palamisesta sekä avoimia kysymyksiä koskien laajemmin uupumusta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 56 opiskelijaa.
Tutkimuksen teoriatausta koostuu uupumuksen ja sen läheisten käsitteiden määrittelyistä laajalti eri lähteiden avulla. Lisäksi määritellään luokanopettajaopiskelijoiden profiilia korkeakoulussa. Tutkielmaa varten kerättiin pitkällä aikavälillä teoreettista taustaa sekä kansainvälisistä että suomalaisista tutkimuksista ja muista aihetta koskevista materiaaleista. Aiemmat tutkimukset on tuotu esille myös osittain omana kappaleenaan. Aiempien tutkimusten puutteellisuus korkeakouluopiskelijoiden ja tarkemmin luokanopettajaopiskelijoiden parissa loivat pohjan tutkielman synnylle, yhdessä mielenkiinnon ja omakohtaisuuden kanssa.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä, painottuen laadulliseen eli kvalitatiiviseen tutkimukseen. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla, käyttäen koodausta ja teemoittelua sekä Atlas.ti -ohjelmiston että alleviivaustussien ja paperilappujen avulla. Tutkimuksen määrällinen eli kvantitatiivinen osuus puolestaan analysoitiin SPSS -ohjelman avulla.
Tulokset olivat odotetun mukaisia, sillä niistä ilmeni luokanopettajaopiskelijoiden kokeman uupumuksen koskevan lähes joka toista opiskelijaa sekä moninaiset uupumusta aiheuttavat tekijät heidän arjessaan. Aiheuttavia tekijöitä esiintyi esimerkiksi työnteko opintojen ohella, uniongelmat ja sosiaaliset suhteet. Tulokset olivat myös yhteneväisiä aiempien tutkimusten ja teorian kanssa. Vastaajien kertomat tarinat myös tukivat tehtyjä havaintoja tuloksista, sillä heidän tarinoissaan näkyi yleisiä uupumuksen oireita sekä apukeinoja.
Aineistoa hankittiin monipuolisen kyselylomakkeen kautta Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoilta toukokuussa 2019. Kyselylomake sisälsi muutamia taustatietoja kartoittavia kysymyksiä sekä monivalintoja uupumusta aiheuttavista tekijöistä. Lisäksi lomakkeessa oli Likert-asteikollisia kysymyksiä koetuista tuntemuksista, kuten stressistä, väsymyksestä tai loppuun palamisesta sekä avoimia kysymyksiä koskien laajemmin uupumusta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 56 opiskelijaa.
Tutkimuksen teoriatausta koostuu uupumuksen ja sen läheisten käsitteiden määrittelyistä laajalti eri lähteiden avulla. Lisäksi määritellään luokanopettajaopiskelijoiden profiilia korkeakoulussa. Tutkielmaa varten kerättiin pitkällä aikavälillä teoreettista taustaa sekä kansainvälisistä että suomalaisista tutkimuksista ja muista aihetta koskevista materiaaleista. Aiemmat tutkimukset on tuotu esille myös osittain omana kappaleenaan. Aiempien tutkimusten puutteellisuus korkeakouluopiskelijoiden ja tarkemmin luokanopettajaopiskelijoiden parissa loivat pohjan tutkielman synnylle, yhdessä mielenkiinnon ja omakohtaisuuden kanssa.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä, painottuen laadulliseen eli kvalitatiiviseen tutkimukseen. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla, käyttäen koodausta ja teemoittelua sekä Atlas.ti -ohjelmiston että alleviivaustussien ja paperilappujen avulla. Tutkimuksen määrällinen eli kvantitatiivinen osuus puolestaan analysoitiin SPSS -ohjelman avulla.
Tulokset olivat odotetun mukaisia, sillä niistä ilmeni luokanopettajaopiskelijoiden kokeman uupumuksen koskevan lähes joka toista opiskelijaa sekä moninaiset uupumusta aiheuttavat tekijät heidän arjessaan. Aiheuttavia tekijöitä esiintyi esimerkiksi työnteko opintojen ohella, uniongelmat ja sosiaaliset suhteet. Tulokset olivat myös yhteneväisiä aiempien tutkimusten ja teorian kanssa. Vastaajien kertomat tarinat myös tukivat tehtyjä havaintoja tuloksista, sillä heidän tarinoissaan näkyi yleisiä uupumuksen oireita sekä apukeinoja.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8452]