"Minä muutuin objektiksi" - synnyttäjien toimijuus Minä myös synnyttäjänä -kampanjan kertomuksissa

Abstract

Tutkielma tarkastelee synnytysväkivallan kokemuksia ja synnyttäjien toimijuutta synnytyskertomuksissa, jotka on julkaistu Minä myös synnyttäjänä -kampanjan verkkosivuilla. Kyseinen kampanja on käynnistynyt keväällä 2019 ja sen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta synnytysväkivallasta. Kampanjan taustalla on synnytyskysymyksistä kiinnostuneita synnyttäjiä, kätilöitä ja synnyttäjien puolisoita. Lisäksi kampanjaa tukevat monet kätilöt, imetysohjaajat, aktivistit ja tutkijat.

Synnytysväkivalta on vaikeasti ymmärrettävä ilmi. Sillä tarkoitetaan tilanteita, joissa synnyttäjien oikeuksia ei kunnioiteta. Hoito ja kivunlievitys voivat olla riittämätöntä, ja synnyttäjien itsemääräämisoikeutta ja oikeutta koskemattomuuteen rikotaan. Synnytysväkivaltaa ovat myös lääketieteelliset toimenpiteet, joita synnyttäjille tehdään ilman suostumusta tai heidän tietämättään. Fyysisen väkivallan lisäksi synnytysväkivaltaan liittyy myös henkinen väkivalta, kuten uhkailu, pakottaminen ja haukkuminen.

Tutkielman analyysitapana on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat toimijuuden modaliteetit, jotka kuvaavat toimijuuden eri osa-alueita. Näitä toimijuuden modaliteetteja ovat kykeneminen, osaaminen, täytyminen, voiminen sekä tunteminen ja haluaminen. Synnyttäjien toimijuus on rajattua ja toiminnan mahdollisuudet ovat tilanteesta riippuvaisia. Analyysin perusteella synnyttäjien toimijuutta vahvistavat esimerkiksi aktiivinen kuuntelu, tutkimuksiin liittyvän luvan kysyminen sekä kipujen pitäminen kurissa riittävän lääkityksen, liikunnan tai tens-laitteen avulla. Lisäksi tiedon hankkiminen esimerkiksi synnytysvalmennuskursseilta tai kirjallisuudesta vahvistaa toimijuutta. Myös synnyttäjien arvojen mukaisella synnytyksellä on toimijuutta vahvistava vaikutus: on tärkeää, että synnyttäjä pääsee itse vaikuttamaan esimerkiksi synnytystapaan.

Synnytyspelot, riittämätön kivunlievitys sekä kiputuntemusten vähättely ovat yleisimpiä toimijuutta heikentäviä tekijöitä. Erityisesti fyysisen kivun tuottaminen heikentää toimijuuden kokemusta. Yleisimmät synnyttäjille tehdyt pakotetut leikkaukset ovat sektio (keisarileikkaus) ja episiotomia (välilihan leikkaus). Etenkin episiotomia on kiistanalainen toimenpide, koska sen on osoitettu lisäävän synnyttäjän kipuja, hidastavan synnytyksestä palautumista sekä lisäävän yhdyntäkipuja. Osa synnyttäjistä kokee synnytyksen aikana myös ei-toivottua koskemista, joita synnyttäjät kuvaavat jopa raiskauksen kaltaisina kokemuksina. Lisäksi synnyttäjiin kohdistuva henkinen väkivalta sekä häpeän ja alistumisen tunteet heikentävät toimijuutta.

Synnytystilanteessa voi tapahtua äkillisesti mitä vain eikä vaaratilanteiltakaan voida aina välttyä. Tällöin on ymmärrettävää, ettei kaikista synnytykseen liittyvistä toimenpiteistä ole aikaa keskustella. Kaikki synnytykset eivät kuitenkaan tapahdu kiireessä eikä niissä ole läsnä välitöntä hätää, joten olisi äärimmäisen tärkeää kertoa synnyttäjille, millaisia toimenpiteitä heidän kehoilleen tehdään: näin olisi mahdollista kunnioittaa synnyttäjien itsemääräämisoikeutta ja koskemattomuutta.