Henkilöstöjohtamisen käytäntöjen motivoivat piirteet ammatillisissa oppilaitoksissa

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää ammatillisten oppilaitosten henkilöstöjohtamisen käytäntöjen työntekijöitä motivoivia piirteitä. Henkilöstön johtamisella on suuri merkitys erityisesti muutostilanteissa. Ammatilliset oppilaitokset ovat kohdanneet suuria rakenteellisia muutoksia rahoituksen ja tutkintorakenteiden uudistumisen yhteydessä. Ammatillisissa oppilaitoksissa henkilöstöjohtamisen on havaittu kuitenkin olevan johtamisen eri osa-alueista suhteellisesti heikointa. On lisäksi havaittu, että henkilöstöjohtaminen on laadukkaampaa yksityisomisteisissa kuin julkisomisteisissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ammatillisten oppilaitosten johtajille tehtyjen haastattelujen (N=70) pohjalta henkilöstöjohtamisen käytäntöjä motivoivien piirteiden näkökulmasta. Tarkastelun kohteena oli talent management, eli parhaiden kykyjen johtaminen, joka on eräs henkilöstöjohtamisen prosesseista. Talent managementiin sisältyy muun muassa kykyjen tunnistaminen ja suorituksen arviointi. Talent managementin käytänteitä tarkasteltiin tässä tutkimuksessa tunnetun motivaatioteorian, itsemääräämisteorian, mukaisesti autonomian ja kontrollin piirteiden näkökulmasta. Näiden piirteiden nähdään olevan yhteydessä sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon. Tarkoituksena oli tarkastella, millaisia autonomiaa mahdollistavia ja kontrollia luovia käytäntöjä voidaan havaita ammatillisten oppilaitosten talent managementin rakenteissa. Tarkoituksena oli lisäksi tarkastella sitä, millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä autonomian ja kontrollin piirteissä on yksityis- ja julkisomisteisissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Tutkimuksesta kävi ilmi, että talent managementin autonomiaa heijastavat käytännöt mahdollistivat työntekijöille suoria vaikutusmahdollisuuksia, mahdollisuuksia ilmaista mielipiteitä sekä näyttäytyivät keskustelujen ja sopimisen myötä. Käytännöissä havaittu kontrolli oli joko suoraa kontrollia tai epäsuoraa kontrollia. Suora kontrolli näyttäytyi arviointeina, kurinpidollisina keinoina, esimerkiksi varoituksina tai irtisanomisina, sekä esimiehen yksimielisen päätösvallan käyttönä. Epäsuora kontrolli puolestaan näyttäytyi rahallisina kannustimina, suostutteluna, houkutteluna ja toimien perusteluna organisaation hyödyllä. Yksityis- ja julkisomisteisten oppilaitosten välillä ei havaittu merkittäviä eroja autonomian ja kontrollin piirteissä. Yhteistä näille kuitenkin oli autonomia hyvin suoriutuvien ylentämistä ja kouluttamista koskevissa käytännöissä sekä kontrolli heikosti suoriutuvien työntekijöiden kohdalla. Saatujen tulosten myötä voidaan osoittaa talent managementin keinoja, joiden voidaan nähdä olevan yhteydessä sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon, ja näin laadukkaampaan työsuoritukseen ja työhön sitoutumiseen.