Luottamusosaaminen : Yhteisöosaaminen suomalaisen luottamusmiehen pääomana

Abstract

Tutkimuksen tavoite on analysoida suomalaisen luottamusmiehen osaamisen kehittymistä: mitä luottamusmiehen tulee osata ja miten tätä osaamista voi kehittää? Onko luottamusmiesten osaaminen sillä tasolla kuin eri osapuolet sen odottavat olevan? Suomalainen luottamusmiesjärjestelmä perustuu pohjoismaiseen konsensusajatteluun, mutta yritysten kansainvälistyessä luottamusmiehen osaaminen muuttuu. Tarkasteltavana on viiden suomalaisen kansainvälisesti toimivan teknologiayhtiön luottamusmiehet ja johto.

Tutkimusmenetelmänä on käytetty grounded-teoriaa, joka etenee johdonmukaisesti kolmen eri koodausvaiheen kautta. Koodauksissa lajitellaan aineistosta löytyneitä teemoja ja käsitteitä ja muodostetaan niistä kategorioita. Analyysi avaa luottamusmiehen osaamisen kehittymistä ensin alakategorioiden avulla, päätyy kolmeen pääkategoriaan ja esittelee lopulta löydetyn ydinkategorian, jonka avulla substantiivista teoriaa voi perustella. Luottamusmiehen osaamisen kehittymistä kuvaavat kolme pääkategoriaa ovat luottamus, jatkuva oppiminen ja identiteetti. Ydinkategoria yhteisöosaaminen muotoutui pääkategorioiden avulla.

Tutkimus osoitti, että luottamusmiehen osaaminen eli yhteisöosaaminen tarvitsee luottamusosaamista kehittyäkseen. Luottamusosaaminen ei rakennu pelkästään yksilön ominaisuuksien varaan, vaan siihen tarvitaan tekemisen, oppimisen, kehittymisen ja vaikuttamisen mahdollistavia tiloja, joissa tarvittava osaaminen on mahdollista saavuttaa. Nämä osaamisen tilat ovat toiminta ja oppijuus, tieto ja asiantuntijuus, osallisuus ja johtajuus sekä instituutiot ja valta.

Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että luottamusosaamisen teoria on monivaiheinen kokonaisuus. Se vaatii luottamusmieheltä kykyä ratkaista tehtäviin ja oppimiseen liittyviä kehityshaasteita, joiden avulla osaaminen varmistetaan. Teorian neljä osaamisen tilaa auttavat luottamusmiestä oivaltamaan luottamustyön mielekkyyden ja sen yhteisöllisyyden.

The goal of the study is to analyze the competence development of Finnish shop stewards: what are the skills that a shop steward should possess and how can these skills be developed? Is the shop stewards’ competence at the level expected by the different parties? The Finnish shop steward system is based on the Nordic consensus approach, but as companies go global, shop stewards’ competencies must evolve accordingly. This study examines the shop stewards and management of five Finnish internationally operating technology companies.

The research method applied is grounded theory, which advances systematically through three different coding phases. Coding involves classifying the themes and concepts found in the data and grouping them into categories. The analysis initially examines shop stewards’ competence development through subcategories, arrives at three main categories and, lastly, presents the identified core category, which can be used to justify the substantive theory. The three main categories describing the development of shop stewards’ skills are trust, continuous learning and identity. The core category community skills was generated using the main categories.

The study showed that the development of a shop steward’s skills, i.e. community skills, requires trust skills. Trust skills are not only built on personal qualities; they also require enabling spaces for doing, learning, development and influencing in which the required skills can be attained. These skill spaces are action and learning, knowledge and expertise, participation and leadership, and institutions and power.

According to the study, the theory of trust skills is a multiphase entity. It requires shop stewards to have the ability to solve the development challenges related to tasks and learning that ensure competence. The four skill spaces of the theory help shop stewards recognize the meaningfulness of their work in a position of trust and its communality.