Kampusrakennusten älyratkaisut
Rantanen, Miika (2020)
Rantanen, Miika
2020
Rakennustekniikan DI-tutkinto-ohjelma
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-02-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912186987
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912186987
Tiivistelmä
Yhteiskunnassa käytetystä energiasta suuri osa kuluu rakentamiseen ja rakennusten käyttöön sekä ylläpitoon. Euroopan Unionin alueella rakennusten energiankulutusta on jo pitkään pyritty vähentämään erilaisilla energiatehokkuusvaatimuksilla. Yhtenä keinona energiatehokkuuden parantamiseen on rakennuksiin alettu asentaa erilaisia älykkäitä järjestelmiä, kuten päivänvalon mukaan säätyviä valaisimia. Rakennuksien älykkyydellä pyritään energiatehokkuuden lisäksi parantamaan käyttäjien viihtyisyyttä sekä mahdollistamaan erilaisten uusien digitaalisten palveluiden käyttöönotto.
Älykkäät rakennukset ovat viime vuosina kehittyneet vauhdilla uusien teknologioiden, kuten esineiden internetin ja koneoppimissovellusten yleistymisen myötä. Haasteena nykyisin onkin, miten olemassa oleva rakennuskanta saataisiin tehokkaasti uudistettua, jotta rakennuksista saataisiin taloudellisia, ekologisia ja käyttäjille viihtyisiä älykkäitä rakennuksia. Euroopan Unioni on tämän haasteen ratkaisemiseksi kehittämässä indikaattoria rakennuksen älykkyyden mittaukseen. Indikaattori on nimeltään Smart Readiness Indicator (SRI). Indikaattorin tavoitteina on helpottaa rakennusten älykkäiden ratkaisujen yleistymistä ja näin kehittää EU:n rakennuskantaa.
Tässä diplomityössä tutkittiin kampusrakennusten uudistamista älykkääksi. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä kampuskiinteistön korjaushankkeessa tulisi ottaa huomioon, kun kiinteistön älykkyyttä halutaan samalla parantaa. Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuusanalyysia, työpajatyöskentelyä sekä tutkimushaastatteluita. Lisäksi yhdelle kampusrakennukselle tehtiin SRI-mittaus indikaattorin hyödyllisyyden arvioimiseksi. Kirjallisuusanalyysin avulla tutkimuksessa selvitettiin älykkään rakennuksen ominaisuuksia ja rakennuksen älykkyyden mittausta. Tutkimuksessa järjestettiin kampuskiinteistöjä omistavan yrityksen kanssa työpaja, jossa selvitettiin älykkäiden järjestelmien haasteita korjaushankkeen aikana. Lopuksi tutkimuksen tuloksia täydennettiin ja validoitiin kahdella tutkimushaastattelulla.
Tutkimuksessa tunnistettiin useita haasteita älykkäiden järjestelmien toteutuksessa korjaushankkeen eri vaiheissa. Haasteet jaoteltiin tutkimuksessa projektin vaiheen sekä osapuolen mukaisesti ja SRI-mittarin soveltuvuutta apuvälineeksi arvioitiin kyseisten haasteiden ratkaisemisessa. Tulosten perusteella SRI-mittarin arvioitiin soveltuvan erityisesti korjaushankkeen suunnittelun apuvälineeksi hankkeen suunnittelijoiden ja projektipäällikön työkaluksi. Mittarin heikkouksien vuoksi rakennuksen älykkyyden varmistamiseksi tarvitaan kuitenkin myös muita suunnittelutyökaluja. SRI-mittarin sisältö koettiin riittämättömäksi erityisesti älykkäiden käyttäjäpalveluiden mahdollistamisen osalta. Älykkäiden käyttäjäpalveluiden mahdollistamiseksi kiinteistön omistajan tulisi laatia datastrategia, jossa määritellään vaatimukset kiinteistöstä kerättävälle datalle. Data-strategiaa voidaan silloin hyödyntää älykkäiden järjestelmien valinnassa. Älykkäiden järjestelmien yhteensopivuuden sekä omistajan datastrategian vaatimusten toteutumisen varmistamiseksi rakennushankkeeseen arvioitiin tarpeelliseksi luoda uusi älykoordinaattorin rooli. Älykoordinaattorin roolin arvoitiin parantavan kiinteistöjen älykkäiden järjestelmien toteutusten laatua ja vauhdittavan digitaalisten palveluiden tuloa kiinteistöihin.
Älykkäät rakennukset ovat viime vuosina kehittyneet vauhdilla uusien teknologioiden, kuten esineiden internetin ja koneoppimissovellusten yleistymisen myötä. Haasteena nykyisin onkin, miten olemassa oleva rakennuskanta saataisiin tehokkaasti uudistettua, jotta rakennuksista saataisiin taloudellisia, ekologisia ja käyttäjille viihtyisiä älykkäitä rakennuksia. Euroopan Unioni on tämän haasteen ratkaisemiseksi kehittämässä indikaattoria rakennuksen älykkyyden mittaukseen. Indikaattori on nimeltään Smart Readiness Indicator (SRI). Indikaattorin tavoitteina on helpottaa rakennusten älykkäiden ratkaisujen yleistymistä ja näin kehittää EU:n rakennuskantaa.
Tässä diplomityössä tutkittiin kampusrakennusten uudistamista älykkääksi. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä kampuskiinteistön korjaushankkeessa tulisi ottaa huomioon, kun kiinteistön älykkyyttä halutaan samalla parantaa. Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuusanalyysia, työpajatyöskentelyä sekä tutkimushaastatteluita. Lisäksi yhdelle kampusrakennukselle tehtiin SRI-mittaus indikaattorin hyödyllisyyden arvioimiseksi. Kirjallisuusanalyysin avulla tutkimuksessa selvitettiin älykkään rakennuksen ominaisuuksia ja rakennuksen älykkyyden mittausta. Tutkimuksessa järjestettiin kampuskiinteistöjä omistavan yrityksen kanssa työpaja, jossa selvitettiin älykkäiden järjestelmien haasteita korjaushankkeen aikana. Lopuksi tutkimuksen tuloksia täydennettiin ja validoitiin kahdella tutkimushaastattelulla.
Tutkimuksessa tunnistettiin useita haasteita älykkäiden järjestelmien toteutuksessa korjaushankkeen eri vaiheissa. Haasteet jaoteltiin tutkimuksessa projektin vaiheen sekä osapuolen mukaisesti ja SRI-mittarin soveltuvuutta apuvälineeksi arvioitiin kyseisten haasteiden ratkaisemisessa. Tulosten perusteella SRI-mittarin arvioitiin soveltuvan erityisesti korjaushankkeen suunnittelun apuvälineeksi hankkeen suunnittelijoiden ja projektipäällikön työkaluksi. Mittarin heikkouksien vuoksi rakennuksen älykkyyden varmistamiseksi tarvitaan kuitenkin myös muita suunnittelutyökaluja. SRI-mittarin sisältö koettiin riittämättömäksi erityisesti älykkäiden käyttäjäpalveluiden mahdollistamisen osalta. Älykkäiden käyttäjäpalveluiden mahdollistamiseksi kiinteistön omistajan tulisi laatia datastrategia, jossa määritellään vaatimukset kiinteistöstä kerättävälle datalle. Data-strategiaa voidaan silloin hyödyntää älykkäiden järjestelmien valinnassa. Älykkäiden järjestelmien yhteensopivuuden sekä omistajan datastrategian vaatimusten toteutumisen varmistamiseksi rakennushankkeeseen arvioitiin tarpeelliseksi luoda uusi älykoordinaattorin rooli. Älykoordinaattorin roolin arvoitiin parantavan kiinteistöjen älykkäiden järjestelmien toteutusten laatua ja vauhdittavan digitaalisten palveluiden tuloa kiinteistöihin.