"Et sä pääse mukaan ilman kieltä": Esiopetuksen opettajien näkemyksiä kielitietoisuudesta ja yhdenvertaisesta pedagogiikasta

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia opettajien käsityksiä merkityksellisistä yhdenvertaisen pedagogiikan toteuttamistavoista ryhmissä, joissa on suomea toisena kielenä puhuvia lapsia sekä miten opettajat arvioivat yhdenvertaisen pedagogiikan toteutumista. Tavoitteena on myös tutkia, miten esiopettajat määrittelevät kielitietoisuuden sekä koota yhteen paikkaan tapoja, joita opettajat käyttävät esiopetuksen arjessa kielitietoisuuden kehittämiseen. Kielitietoisuudella tarkoitetaan tietoutta kielen merkityksistä, rakenteista ja funktioista. Ilman kielitietoisuutta ei yhdenvertainen pedagogiikka voi esiopetuksessa toteutua. Yhdenvertaisella pedagogiikalla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa opetuksen toteutustapaa, jossa jokainen lapsi on yhdenvertainen. Tutkimus on rajattu koskemaan esiopetusta, sillä siellä kieltä kehitetään järjestelmällisemmin kuin varhaiskasvatuksessa. Esiopetuksessa vahvistetaan lasten oppimisedellytyksiä sekä tuetaan heidän kielellisiä valmiuksiaan ennen siirtymistä alkuopetukseen. Tutkimusaineisto hankittiin haastattelemalla kolmea Tampereen kaupungin esiopettajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset eivät ole yleistettävissä johtuen aineiston suppeudesta. Opettajat kertoivat monipuolisesti eri keinoja tukea esiopetuksen arjessa kielitietoisuutta ja ne koottiin taulukkoon tukemisen tavan mukaan. Kielitietoisuutta tuettiin esimerkiksi kuvien, musiikin, leikin sekä kerrontataitojen tukemisen avulla. Kaikki opettajat määrittelivät kielitietoisuuden eri tavoin, kukaan heistä ei sanonut määritelmässään kaikkia kielitietoisuuden osa-alueita. Merkityksellisiksi asioiksi opettajat kertoivat eri haasteita sekä opetuksen järjestämisen keinoja. Yhdenvertaisen pedagogiikan haasteellisuus korostui heidän vastauksissaan esimerkiksi sillä, että he määrittelivät yhdenvertaisen pedagogiikan sen haasteiden kautta. Opettajat käyttivät yhdenvertaisen pedagogiikan arvioinnin keinoina havainnointia ja keskustelua lasten, heidän vanhempiensa sekä muun kasvatushenkilökunnan kanssa.