Lasta tukeva koulunaloitus: Esi- ja alkuopetuksen opettajien käsityksiä kouluvalmiudesta, kolmiportaisesta tuesta ja esiopetusvuoden kertaamisesta
Taimisto, Veera (2020)
Taimisto, Veera
2020
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-01-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912176957
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912176957
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella koulun aloituksen vaihetta selvittämällä esi- ja alkuopetuksen opettajien yhteneväisiä ja eroavia käsityksiä kouluvalmiudesta, kolmiportaisen tuesta sekä esiopetusvuoden kertaamisesta tämän päivän inkluusioon pyrkivässä kasvatus- ja opetusmaailmassa. Tavoitteena oli, että selvitetty tieto yhtenäistäisi koulun aloitukseen liittyvää puhetta esi- ja alkuopetuksen opettajien keskuudessa sekä parantaisi nivelvaiheen yhteistyön toimivuutta.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusotteella. Tarkempana tutkimusmenetelmänä toimi käsityksiä tutkiva fenomenografia. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, josta saadut vastaukset muodostivat tutkimuksen aineiston. Aineisto kerättiin yhdestä kaupungista haastattelemalla yhteensä kymmentä opettajaa: kolmea esiopetuksen opettajaa, kolmea ensimmäisen luokan opettajaa, kahta varhaiskasvatuksen erityisopettajaa ja kahta alkuopetuksen erityisopettajaa. Tutkimusaineisto analysoitiin fenomenografisen analyysin avulla teemoittelemalla ja kategorisoimalla haastateltujen käsityksiä.
Tutkimuksen tulosten mukaan kouluvalmius käsitettiin sekä lapsen henkilökohtaisena kouluvalmiutena että koulun valmiutena. Esiopetusvuoden kertaamista ei pidetty enää kovinkaan suosittuna ja tehokkaana menetelmänä, vaan sille ehdotettiin muita vaihtoehtoja kuten pienluokkaa tai ensimmäisen luokan kertaamista. Kolmiportaisen tuen käsitettiin otettavan käyttöön heti tuen ilmetessä ja sitä pyrittiin toteuttamaan mahdollisimman vahvasti sen mukaan mitä tuen papereihin oli kirjattu.
Tutkimuksen tuloksista voidaan tehdä johtopäätös, että esi- ja alkuopetuksen opettajilla oli pääosin samansuuntaiset käsitykset kouluvalmiuden kriteereistä ja muodostumisesta, mutta joitain keskinäisiä eroja kuitenkin löytyi. Esiopetusvuoden kertaamisesta heillä oli keskenään melko ristiriitaisia käsityksiä. Kolmiportaisen tuen kohdalla esi- ja alkuopetuksen opettajat käsittivät sen käyttöön ottamisen samankaltaisesti, mutta sen toteuttamisen ja toteutumisen hieman eri tavoin. Kaikesta edellä mainitusta voidaan koota johtopäätös, että pienistä näkemyseroista huolimatta esi- ja alkuopetuksen opettajat pyrkivät kuitenkin samaan tavoitteeseen: lasta tukevan koulunaloituksen mahdollistamiseen.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusotteella. Tarkempana tutkimusmenetelmänä toimi käsityksiä tutkiva fenomenografia. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, josta saadut vastaukset muodostivat tutkimuksen aineiston. Aineisto kerättiin yhdestä kaupungista haastattelemalla yhteensä kymmentä opettajaa: kolmea esiopetuksen opettajaa, kolmea ensimmäisen luokan opettajaa, kahta varhaiskasvatuksen erityisopettajaa ja kahta alkuopetuksen erityisopettajaa. Tutkimusaineisto analysoitiin fenomenografisen analyysin avulla teemoittelemalla ja kategorisoimalla haastateltujen käsityksiä.
Tutkimuksen tulosten mukaan kouluvalmius käsitettiin sekä lapsen henkilökohtaisena kouluvalmiutena että koulun valmiutena. Esiopetusvuoden kertaamista ei pidetty enää kovinkaan suosittuna ja tehokkaana menetelmänä, vaan sille ehdotettiin muita vaihtoehtoja kuten pienluokkaa tai ensimmäisen luokan kertaamista. Kolmiportaisen tuen käsitettiin otettavan käyttöön heti tuen ilmetessä ja sitä pyrittiin toteuttamaan mahdollisimman vahvasti sen mukaan mitä tuen papereihin oli kirjattu.
Tutkimuksen tuloksista voidaan tehdä johtopäätös, että esi- ja alkuopetuksen opettajilla oli pääosin samansuuntaiset käsitykset kouluvalmiuden kriteereistä ja muodostumisesta, mutta joitain keskinäisiä eroja kuitenkin löytyi. Esiopetusvuoden kertaamisesta heillä oli keskenään melko ristiriitaisia käsityksiä. Kolmiportaisen tuen kohdalla esi- ja alkuopetuksen opettajat käsittivät sen käyttöön ottamisen samankaltaisesti, mutta sen toteuttamisen ja toteutumisen hieman eri tavoin. Kaikesta edellä mainitusta voidaan koota johtopäätös, että pienistä näkemyseroista huolimatta esi- ja alkuopetuksen opettajat pyrkivät kuitenkin samaan tavoitteeseen: lasta tukevan koulunaloituksen mahdollistamiseen.