Essays on Former Transition Economies and International Spillovers
Simola, Heli (2020)
Simola, Heli
Tampere University
2020
Hallintotieteiden, kauppatieteiden ja politiikan tutkimuksen tohtoriohjelma - Doctoral Programme of Administrative Sciences, Economics and Business Administration and Political Sciences
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2020-01-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1409-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1409-5
Tiivistelmä
Kansainvälisten taloudellisten shokkien merkitys on viime vuosikymmeninä kasvanut huomattavasti, kun kansainvälinen taloudellinen integraatio on laajentunut ja syventynyt. Samalla kansainvälisten tapahtumien huomiointi on tullut entistä tärkeämmäksi arvioitaessa ja ennustettaessa minkä tahansa talouden kehitystä sekä suunniteltaessa sopivaa talouspolitiikkaa. Siksi tämän työn muodostamissa neljässä artikkelissa tutkitaan empiirisesti kansainvälisten shokkien välittymistä ja vaikutuksia sekä niissä viime vuosikymmeninä tapahtuneita muutoksia. Artikkeleissa keskitytään eräisiin siirtymätalouksiin, eli maihin, jotka ovat siirtyneet suunnitelmataloudesta markkinatalouteen. Ensimmäiset kaksi artikkelia koskevat Itsenäisten Valtioiden Yhteisön (IVY) maita ja jälkimmäiset kaksi artikkelia keskittyvät Kiinaan.
Ensimmäisessä artikkelissa tarkastellaan valuuttakurssien ja raaka-aineiden hintojen muutosten välittymistä kuluttajahintoihin useissa IVY-maissa vuosina 1999- 2014. Tutkimuksessa käytetään ensimmäistä kertaa näiden maiden tapauksessa menetelmää, jonka avulla voidaan paremmin erotella maakohtaiset ja yhteiset tekijät sekä huomioida laajempi määrä kontrollimuuttujia kuin aiemmassa kirjallisuudessa. Tulokset osoittavat, että valuuttakurssimuutosten läpimenoaste kuluttajahintoihin on IVY-maissa edelleen suhteellisen voimakasta ja nopeaa. Myös globaaleilla tekijöillä on tärkeä merkitys IVY-maiden kuluttajahintainflaation kehityksessä. Tutkimuksessa löydetään myös viitteitä siitä, että valuuttakurssimuutosten välittyminen voi olla epäsymmetristä.
Toisessa artikkelissa tutkitaan globaalin VAR-mallin avulla, kuinka muutokset ulkomaisessa tuotannossa ja öljyn hinnoissa vaikuttavat IVY-maiden kokonaistuotannon kasvuun. Artikkelissa vertaillaan eri maista peräisin olevien shokkien vaikutusta IVY-maiden talouskasvuun sekä arvioidaan eri vaikutuskanavien merkitystä shokkien välittymisessä. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, miten vaikutukset ovat muuttuneet parin viimeisen vuosikymmenen aikana IVY-maiden integroiduttua tiiviimmäksi osaksi kansainvälistä taloutta. Tutkimuksen tulosten mukaan IVY-maiden taloudet ovat hyvin herkkiä sekä alueellisille että globaaleille shokeille, mutta maiden välillä on paljon vaihtelua. Shokkien välittyminen ja eri vaikutuskanavien merkitys ovat muuttuneet selvästi vuosien mittaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että epäsuorien kauppa- ja rahoitusmarkkinasuhteiden kautta tulevat vaikutukset voivat olla merkittäviä.
Kolmannessa artikkelissa analysoidaan kiinalaisia tuotantoketjuja ja erityisesti palvelujen merkitystä niissä. Analyysin pohjana käytetään perinteistä panos-tuotos – kehikkoa, jota sovelletaan hiljattain julkaistuun globaalin tuotantoverkoston rakenteita vuosina 2000-2014 kuvaavaan World Input-Output Data (WIOD) – tietokantaan. Artikkelissa tutkitaan kiinalaisten arvoketjujen rakennetta ja kehitystä sekä verrataan sitä muihin maihin. Lisäksi Kiinan arvonlisäperusteisen tuotannon ja viennin kehitystä tarkastellaan vakiomarkkinaosuusanalyysin avulla. Tulosten perusteella Kiinassa tuotettujen palveluiden merkitys on kasvanut selvästi kansainvälisissä arvoketjuissa. Palvelusektorit ovat nousseet tärkeämpään asemaan myös Kiinan kilpailukykyä tukevana tekijänä. Tulokset tukevat käsitystä siitä, että Kiinan tuotanto siirtyy vähitellen kohti korkeamman arvonlisän tuotantovaiheita.
Neljännessä artikkelissa keskitytään Kiinasta peräisin olevien shokkien kansainväliseen välittymiseen ja vaikutuksiin muihin maihin. Tutkimuksessa tarkastellaan Kiinan loppukysyntään kohdistuvia muutoksia, Kiinan ja Yhdysvaltain välisiä tuontitulleja sekä Kiinan sektorikohtaisia kysyntä- ja tarjontashokkeja. Tarkastelun pohjana on jälleen panos-tuotos –kehikko, jota sovelletaan WIOD- tietokantaan. Tulokset osoittavat, että Kiinan talouteen – jopa yksittäisille toimialoille - kohdistuvilla shokeilla voi olla merkittäviä vaikutuksia myös muihin maihin. Shokkien välittyminen kansainvälisen tuotantoverkoston kautta on kuitenkin rajallista, koska Kiinan talous on suhteellisen vähän riippuvainen tuonnista.
Ensimmäisessä artikkelissa tarkastellaan valuuttakurssien ja raaka-aineiden hintojen muutosten välittymistä kuluttajahintoihin useissa IVY-maissa vuosina 1999- 2014. Tutkimuksessa käytetään ensimmäistä kertaa näiden maiden tapauksessa menetelmää, jonka avulla voidaan paremmin erotella maakohtaiset ja yhteiset tekijät sekä huomioida laajempi määrä kontrollimuuttujia kuin aiemmassa kirjallisuudessa. Tulokset osoittavat, että valuuttakurssimuutosten läpimenoaste kuluttajahintoihin on IVY-maissa edelleen suhteellisen voimakasta ja nopeaa. Myös globaaleilla tekijöillä on tärkeä merkitys IVY-maiden kuluttajahintainflaation kehityksessä. Tutkimuksessa löydetään myös viitteitä siitä, että valuuttakurssimuutosten välittyminen voi olla epäsymmetristä.
Toisessa artikkelissa tutkitaan globaalin VAR-mallin avulla, kuinka muutokset ulkomaisessa tuotannossa ja öljyn hinnoissa vaikuttavat IVY-maiden kokonaistuotannon kasvuun. Artikkelissa vertaillaan eri maista peräisin olevien shokkien vaikutusta IVY-maiden talouskasvuun sekä arvioidaan eri vaikutuskanavien merkitystä shokkien välittymisessä. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, miten vaikutukset ovat muuttuneet parin viimeisen vuosikymmenen aikana IVY-maiden integroiduttua tiiviimmäksi osaksi kansainvälistä taloutta. Tutkimuksen tulosten mukaan IVY-maiden taloudet ovat hyvin herkkiä sekä alueellisille että globaaleille shokeille, mutta maiden välillä on paljon vaihtelua. Shokkien välittyminen ja eri vaikutuskanavien merkitys ovat muuttuneet selvästi vuosien mittaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että epäsuorien kauppa- ja rahoitusmarkkinasuhteiden kautta tulevat vaikutukset voivat olla merkittäviä.
Kolmannessa artikkelissa analysoidaan kiinalaisia tuotantoketjuja ja erityisesti palvelujen merkitystä niissä. Analyysin pohjana käytetään perinteistä panos-tuotos – kehikkoa, jota sovelletaan hiljattain julkaistuun globaalin tuotantoverkoston rakenteita vuosina 2000-2014 kuvaavaan World Input-Output Data (WIOD) – tietokantaan. Artikkelissa tutkitaan kiinalaisten arvoketjujen rakennetta ja kehitystä sekä verrataan sitä muihin maihin. Lisäksi Kiinan arvonlisäperusteisen tuotannon ja viennin kehitystä tarkastellaan vakiomarkkinaosuusanalyysin avulla. Tulosten perusteella Kiinassa tuotettujen palveluiden merkitys on kasvanut selvästi kansainvälisissä arvoketjuissa. Palvelusektorit ovat nousseet tärkeämpään asemaan myös Kiinan kilpailukykyä tukevana tekijänä. Tulokset tukevat käsitystä siitä, että Kiinan tuotanto siirtyy vähitellen kohti korkeamman arvonlisän tuotantovaiheita.
Neljännessä artikkelissa keskitytään Kiinasta peräisin olevien shokkien kansainväliseen välittymiseen ja vaikutuksiin muihin maihin. Tutkimuksessa tarkastellaan Kiinan loppukysyntään kohdistuvia muutoksia, Kiinan ja Yhdysvaltain välisiä tuontitulleja sekä Kiinan sektorikohtaisia kysyntä- ja tarjontashokkeja. Tarkastelun pohjana on jälleen panos-tuotos –kehikko, jota sovelletaan WIOD- tietokantaan. Tulokset osoittavat, että Kiinan talouteen – jopa yksittäisille toimialoille - kohdistuvilla shokeilla voi olla merkittäviä vaikutuksia myös muihin maihin. Shokkien välittyminen kansainvälisen tuotantoverkoston kautta on kuitenkin rajallista, koska Kiinan talous on suhteellisen vähän riippuvainen tuonnista.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [5027]