Esiopetuskirjojen tehtävät lasten kielellisen tietoisuuden kehittäjinä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisin keinoin esiopetuskirjojen tehtävät tukevat lasten kielellistä tietoisuutta, ja mitä kielellisen tietoisuuden osa-alueita tehtävät tukevat, sekä selvittää, onko tehtävissä viitteitä monikielisyydestä. Aineistona toimi kahden eri kustantajan kolme eri esiopetuskirjaa. Tehtävien analysoinnin tukena käytettiin lisäksi kahden esiopetuskirjan opettajan oppaita ja kustantajan internetsivuilta löytyviä esimerkkisivuja opettajan oppaasta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tehtävien analysoinnissa käytettiin Myöhäsen (2011) analyysirunkoa (Liite1) fonologisten, morfologisten ja syntaktisten tehtävien osalta, mutta kirjaintietoisuuden tehtävien luokittelu nousi aineistosta. Kirjoissa oli yhteensä 602 tehtävää, joista tarkemmin perehdyin kielellistä tietoisuutta kehittäviin tehtäviin, joita oli yhteensä 210. Tuloksien esittämiseen olen käyttänyt sekä määrällisiä että laadullisia keinoja. Kielellistä tietoisuutta kehittävät tehtävät jaoteltiin fonologista, morfologista, syntaktista ja kirjaintietoisuutta kehittäviin tehtäviin. Fonologiset tehtävät sisälsivät äännetietoisuuteen liittyvät tehtävät, morfologiset tehtävät sisälsivät sanatietoisuutta ja sanojen merkitystä koskevat tehtävät ja syntaktiset tehtävät koostuivat lausetietoisuuden tehtävistä. Kirjaintietoisuuden tehtäviin kuuluivat kirjainharjoitukset ja kirjaimien tunnistustehtävät. Kaikista kielellistä tietoisuutta kehittävistä tehtävistä 51% oli kirjaintietoisuuden tehtäviä ja 45% fonologisia tehtäviä. Kolmanneksi eniten oli syntaktisen tietoisuuden tehtäviä ja vähiten morfologisia tehtäviä. Voidaan siis päätellä, että kirjaintietoisuutta ja fonologista tietoisuutta pidetään tärkeimpänä eskari-ikäisten kielellisen tietoisuuden osa-alueena.