Tilinpäätösviestintä OMX Helsinki 25 -yhtiöissä
Nykänen, Karoliina (2019)
2019
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-12-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912136869
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912136869
Tiivistelmä
Säännöllinen tiedonantovelvollisuus, jonka alaisuuteen tilinpäätösviestintä kuuluu, suojaa sijoittajien etuja. Tilinpäätösmaailmassa tapahtuvien muutosten ohessa huomiota tulee kiinnittää puolueettomuuden ja avoimuuden säilymiseen. Aihepiirin ympärillä keskustelu on painottunut pääosin tilinpäätösten sisältöön. Tämän vuoksi tutkielman avulla halutaan kiinnittää enemmän huomiota siihen, kuinka merkitystä on myös sillä, miten nämä tiedot julkaistaan.
Tutkielmassa tarkastellaan OMXH25 -yhtiöiden tilinpäätösviestintää vuoden 2018 osalta. Tilinpäätöksiä tarkastelemalla pyritään löytämään erilaisia julkaisutapoja, jotka luokitellaan ryhmiksi ja näitä ryhmiä vertailemalla tuodaan esille hyötyjä ja haittoja erilaisiin valintoihin liittyen. Tämä tarkastelu toteutetaan sijoittajien perspektiivistä. Aiheen sijoittamiseksi oikeanlaiseen kontekstiin tutkielmassa kuvataan myös kattavasti tilinpäätöksen julkaisemiseen liittyvä sääntely. Sääntelykokonaisuus koostuu useasta eri lähteestä, joita ovat arvopaperimarkkinalaki, valtiovarainministeriön asetus, finanssivalvonnan määräykset, pörssin säännöt sekä hallinnointikoodi. Lisäksi tarkastellaan muiden mahdollisten tekijöiden vaikutusta tilinpäätösviestintään legitimaatio- ja sidosryhmäteorian näkökulmasta.
Kokonaisuudessaan kohdeyritysten tilinpäätösviestintä on vaihtelevaa ja hyvin eritasoista. Tilinpäätösten julkaisutavat jakoivat kuitenkin kohdeyritykset tasaisesti kahteen luokkaan: vuosikertomuksia hyödyntäneisiin yrityksiin sekä niihin, jotka ovat julkaisseet tilinpäätöksen erikseen tai osana taloudellista kokonaisuutta. Näistä tavoista sijoittajan kannalta selkein on tilinpäätöksen julkaiseminen omana kokonaisuutenaan, jolloin tilintarkastetun informaation erotteluun ei tarvitse kiinnittää huomiota. Muissa tapauksissa keskiössä olivat sisältöä korostavat keinot, kuten otsikointi ja värit. Näiden lisäksi havainnot antavat viitteitä siitä, että erilaisten tapojen ja toimialojen väliltä löytyy järjestelmällisyyttä, mikä tukee selitysteorioiden sopivuutta. Kokonaisuudessaan tutkimus tuo esille tilinpäätösviestinnän mutkikkuuden, joka herättää jatkokysymyksiä siitä, onko käynnissä uusi murrosvaihe ja mikä on tilinpäätösviestinnän tulevaisuuden suunta.
Tutkielmassa tarkastellaan OMXH25 -yhtiöiden tilinpäätösviestintää vuoden 2018 osalta. Tilinpäätöksiä tarkastelemalla pyritään löytämään erilaisia julkaisutapoja, jotka luokitellaan ryhmiksi ja näitä ryhmiä vertailemalla tuodaan esille hyötyjä ja haittoja erilaisiin valintoihin liittyen. Tämä tarkastelu toteutetaan sijoittajien perspektiivistä. Aiheen sijoittamiseksi oikeanlaiseen kontekstiin tutkielmassa kuvataan myös kattavasti tilinpäätöksen julkaisemiseen liittyvä sääntely. Sääntelykokonaisuus koostuu useasta eri lähteestä, joita ovat arvopaperimarkkinalaki, valtiovarainministeriön asetus, finanssivalvonnan määräykset, pörssin säännöt sekä hallinnointikoodi. Lisäksi tarkastellaan muiden mahdollisten tekijöiden vaikutusta tilinpäätösviestintään legitimaatio- ja sidosryhmäteorian näkökulmasta.
Kokonaisuudessaan kohdeyritysten tilinpäätösviestintä on vaihtelevaa ja hyvin eritasoista. Tilinpäätösten julkaisutavat jakoivat kuitenkin kohdeyritykset tasaisesti kahteen luokkaan: vuosikertomuksia hyödyntäneisiin yrityksiin sekä niihin, jotka ovat julkaisseet tilinpäätöksen erikseen tai osana taloudellista kokonaisuutta. Näistä tavoista sijoittajan kannalta selkein on tilinpäätöksen julkaiseminen omana kokonaisuutenaan, jolloin tilintarkastetun informaation erotteluun ei tarvitse kiinnittää huomiota. Muissa tapauksissa keskiössä olivat sisältöä korostavat keinot, kuten otsikointi ja värit. Näiden lisäksi havainnot antavat viitteitä siitä, että erilaisten tapojen ja toimialojen väliltä löytyy järjestelmällisyyttä, mikä tukee selitysteorioiden sopivuutta. Kokonaisuudessaan tutkimus tuo esille tilinpäätösviestinnän mutkikkuuden, joka herättää jatkokysymyksiä siitä, onko käynnissä uusi murrosvaihe ja mikä on tilinpäätösviestinnän tulevaisuuden suunta.