Opettajaopiskelijoiden psykologisen pääoman suhde opiskelukykyyn
Jäppinen, Natalia (2020)
2020
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-01-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912126845
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912126845
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa opettajaopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia erilaisesta näkökulmasta opiskelukyvyn ja psykologisen pääoman käsitteiden avulla. Opiskelukyky jakautuu neljään osa-alueeseen: opiskelutaidot, opetustoiminta, opiskeluympäristö ja omat voimavarat. Psykologinen pääoma voidaan myös jakaa neljään ulottuvuuteen, joita ovat toivo, optimismi, sinnikkyys ja itseluottamus. Tutkimuksessa selvitettiin psykologisen pääoman yhteyttä opiskelukykyyn, sekä tarkasteltiin psykologista pääomaa opiskelukyvyn selittäjänä.
Tutkimusaihetta lähestyttiin paneutumalla molempien käsitteiden teoriataustoihin sekä tarkastelemalla jokaista osa-aluetta ja ulottuvuutta. Tutkimusmenetelmänä toimi kvantitatiivinen tutkimus ja tutkimuksen aineisto kerättiin sille tyypilliseen tapaan e-kyselylomakkeiden avulla. Aineiston keruu tapahtui syksyn 2019 aikana ja tutkimuskohteena olivat erään yliopiston 1.–4. vuosikurssin opettajaopiskelijat. Tutkimuksen otoksen koko oli 64 ja saatu aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 25 -ohjelmalla.
Tutkimuksessa havaittiin, että opettajaopiskelijoiden opiskelukyky on hieman korkeampaa kuin heidän psykologinen pääomansa. Psykologisen pääoman ulottuvuudet olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä opiskelukyvyn osa-alueisiin, lukuun ottamatta opetustoiminnan osa-aluetta joka oli yhteydessä vain optimismiin. Tulosten perusteella psykologinen pääoma on kokonaisuutena yhteydessä opiskelijoiden opiskelukykyyn ja sillä voidaan selittää 69,1 prosenttia tähän tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden opiskelukyvystä.
Tutkimuksen otoksen niukkuudesta johtuen saadut tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan laajempaa joukkoa, joten aihe vaatii lisää tutkimusta. Jatkossa olisi syytä tutkia psykologista pääomaa opiskelijoiden opiskelukyvyn tukijana pitkällä aikavälillä sekä laajemmalla otannalla, sekä paneutua opiskelijoiden psykologisen pääoman tukemisesta aiheutuviin hyötyihin työelämässä.
Tutkimusaihetta lähestyttiin paneutumalla molempien käsitteiden teoriataustoihin sekä tarkastelemalla jokaista osa-aluetta ja ulottuvuutta. Tutkimusmenetelmänä toimi kvantitatiivinen tutkimus ja tutkimuksen aineisto kerättiin sille tyypilliseen tapaan e-kyselylomakkeiden avulla. Aineiston keruu tapahtui syksyn 2019 aikana ja tutkimuskohteena olivat erään yliopiston 1.–4. vuosikurssin opettajaopiskelijat. Tutkimuksen otoksen koko oli 64 ja saatu aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 25 -ohjelmalla.
Tutkimuksessa havaittiin, että opettajaopiskelijoiden opiskelukyky on hieman korkeampaa kuin heidän psykologinen pääomansa. Psykologisen pääoman ulottuvuudet olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä opiskelukyvyn osa-alueisiin, lukuun ottamatta opetustoiminnan osa-aluetta joka oli yhteydessä vain optimismiin. Tulosten perusteella psykologinen pääoma on kokonaisuutena yhteydessä opiskelijoiden opiskelukykyyn ja sillä voidaan selittää 69,1 prosenttia tähän tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden opiskelukyvystä.
Tutkimuksen otoksen niukkuudesta johtuen saadut tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan laajempaa joukkoa, joten aihe vaatii lisää tutkimusta. Jatkossa olisi syytä tutkia psykologista pääomaa opiskelijoiden opiskelukyvyn tukijana pitkällä aikavälillä sekä laajemmalla otannalla, sekä paneutua opiskelijoiden psykologisen pääoman tukemisesta aiheutuviin hyötyihin työelämässä.