Erikoissairaanhoidon laadunhallintajärjestelmät Suomessa
Kankaanpää, Riikka (2020)
Kankaanpää, Riikka
2020
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-01-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912126841
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912126841
Tiivistelmä
Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena on tarkastella miten Suomen sairaanhoitopiirit kuvaavat erikoissairaanhoidon laadunhallintaa, sekä tutkia onko erikoissairaanhoidon toimijoiden laadunhallinnassa yhtäläisyyksiä Common Assessment Framework-mallin (CAF) osa-alueisiin. CAF-malli on valittu teoreettiseksi viitekehykseksi tähän pro gradu tutkielmaan, sillä useat julkisen sektorin toimijat kuten Suomen valtiovarainministeriö, Kuntaliitto sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat kehittäneet ja edistäneet mallin käyttöä Suomessa.
Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa laadunhallintaan liittyvistä ominaisuuksista ja elementeistä Suomen erikoissairaanhoidossa. Tutkimusmenetelminä käytettiin laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisenä kyselynä e-lomakkeen avulla keväällä 2019. Sähköinen kysely lähetettiin kahdellekymmenelle Suomen sairaanhoitopiirille. Sähköisessä kyselyssä oli kuusi avointa kysymystä sekä yksi monivalintakysymys. Kyselyn lopussa vastaajalla oli mahdollisuus jättää liitetiedostona aineistoa tutkijalle. Tutkimusaineisto koostuu sairaanhoitopiirien vastauksista sähköiseen kyselyyn. Vastausprosentti sähköiseen kyselyyn oli 55. Sairaanhoitopiirien laadunhallintaan liittyvää verkkomateriaalia käytettiin myös aineistona analyysin viimeisessä vaiheessa.
Kahdeksan toimijaa yhdestätoista kertoi organisaatiollaan olevan käytössä laadunhallintajärjestelmä. Lähes kaikki toimijat nimesivät johtamisen osa-alueeksi, jota laadunhallintajärjestelmä ohjaa huomioimaan ja kehittämään organisaatiossa. Yksittäisinä osa-alueina esiin nousivat myös voimavarat, prosessien hallinta, arviointi, kehittäminen, vaikuttavuus, asiakastyytyväisyys, arvot, organisaation tavoitteet, resurssien käyttö, kompetenssi, työhyvinvointi, turvallisuusprosessit sekä tuottavuus, henkilöstö ja potilasturvallisuus. Laadunhallintajärjestelmien nähtiin parantavan laatua yli puolessa vastauksista. Toimijat kokivat muun muassa resurssien puutteen, jatkuvat muutokset, avainhenkilöiden sitoutumattomuuden sekä vertailukelpoisten mittareiden puutteet haasteeksi suhteessa laadunhallintaan.
Aineistölähtöisen sisällönanalyysin jälkeen aineistoa tarkasteltiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä CAF-mallin avulla. Aineiston perusteella erikoissairaanhoidon toimijat pääsääntöisesti huomioivat tuloskeskeisyyden, asiakas- ja kansalaislähtöisyyden, johtajuuden ja johdonmukaisuuden, tosiasioihin perustuvan prosessijohtamisen, henkilöstön kehittämisen ja osallistamisen sekä jatkuvan oppimisen, uudistumisen, tavoitteiden saavuttamisen ja kehittymisen elementit. Kumppanuuksien kehittämisen sekä yhteiskuntavastuun ulottuvuudet näyttäytyivät vastauksissa vähäisinä, joten sairaanhoitopiirien verkkomateriaalia tarkasteltiin suhteessa näihin kahteen osa-alueeseen.
Suomen erikoissairaanhoidossa yleisimmät käytössä olevat laadunhallintajärjestelmät ovat ISO 9001-standardit ja SHQS-laatuohjelma. Tulosten perustella laadunhallinnan merkittävimpiä osa-alueita olivat johtaminen, voimavarat, prosessien hallinta, kehittäminen sekä esimiesten ja henkilöstön sitoutuminen ja resurssien turvaaminen. Sitoutumattomuus, jatkuvat muutokset sekä resurssien ja vertailukelpoisten mittareiden puute nähtiin haasteina laadunhallinnalle. Suomen sairaanhoitopiirit huomioivat Common Assessment Framework-mallin näkökulmasta etenkin johtajuuden, asiakaslähtöisyyden ja kehittämisen osa-alueet toiminnassaan. Avointen vastausten tulosten perusteella kumppanuuksien kehittämisen ja vaikutukset yhteiskuntaan osa-alueet näyttäytyivät heikoiten organisaatioiden toiminnassa, mutta sairaanhoitopiirien laadunhallintaan liittyvää verkkomateriaalia tarkasteltaessa ainakin puolet toimijoista huomioi molemmat osa-alueet toiminnassaan. Tulevaisuudessa terveydenhuollon laadunhallinnassa tulisi kiinnittää huomiota enemmän eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja yhteiskunnalliseen vastuuseen, muutosjohtamiseen, resurssien turvaamiseen sekä vertailukelpoisten mittareiden kehittämiseen.
Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa laadunhallintaan liittyvistä ominaisuuksista ja elementeistä Suomen erikoissairaanhoidossa. Tutkimusmenetelminä käytettiin laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisenä kyselynä e-lomakkeen avulla keväällä 2019. Sähköinen kysely lähetettiin kahdellekymmenelle Suomen sairaanhoitopiirille. Sähköisessä kyselyssä oli kuusi avointa kysymystä sekä yksi monivalintakysymys. Kyselyn lopussa vastaajalla oli mahdollisuus jättää liitetiedostona aineistoa tutkijalle. Tutkimusaineisto koostuu sairaanhoitopiirien vastauksista sähköiseen kyselyyn. Vastausprosentti sähköiseen kyselyyn oli 55. Sairaanhoitopiirien laadunhallintaan liittyvää verkkomateriaalia käytettiin myös aineistona analyysin viimeisessä vaiheessa.
Kahdeksan toimijaa yhdestätoista kertoi organisaatiollaan olevan käytössä laadunhallintajärjestelmä. Lähes kaikki toimijat nimesivät johtamisen osa-alueeksi, jota laadunhallintajärjestelmä ohjaa huomioimaan ja kehittämään organisaatiossa. Yksittäisinä osa-alueina esiin nousivat myös voimavarat, prosessien hallinta, arviointi, kehittäminen, vaikuttavuus, asiakastyytyväisyys, arvot, organisaation tavoitteet, resurssien käyttö, kompetenssi, työhyvinvointi, turvallisuusprosessit sekä tuottavuus, henkilöstö ja potilasturvallisuus. Laadunhallintajärjestelmien nähtiin parantavan laatua yli puolessa vastauksista. Toimijat kokivat muun muassa resurssien puutteen, jatkuvat muutokset, avainhenkilöiden sitoutumattomuuden sekä vertailukelpoisten mittareiden puutteet haasteeksi suhteessa laadunhallintaan.
Aineistölähtöisen sisällönanalyysin jälkeen aineistoa tarkasteltiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä CAF-mallin avulla. Aineiston perusteella erikoissairaanhoidon toimijat pääsääntöisesti huomioivat tuloskeskeisyyden, asiakas- ja kansalaislähtöisyyden, johtajuuden ja johdonmukaisuuden, tosiasioihin perustuvan prosessijohtamisen, henkilöstön kehittämisen ja osallistamisen sekä jatkuvan oppimisen, uudistumisen, tavoitteiden saavuttamisen ja kehittymisen elementit. Kumppanuuksien kehittämisen sekä yhteiskuntavastuun ulottuvuudet näyttäytyivät vastauksissa vähäisinä, joten sairaanhoitopiirien verkkomateriaalia tarkasteltiin suhteessa näihin kahteen osa-alueeseen.
Suomen erikoissairaanhoidossa yleisimmät käytössä olevat laadunhallintajärjestelmät ovat ISO 9001-standardit ja SHQS-laatuohjelma. Tulosten perustella laadunhallinnan merkittävimpiä osa-alueita olivat johtaminen, voimavarat, prosessien hallinta, kehittäminen sekä esimiesten ja henkilöstön sitoutuminen ja resurssien turvaaminen. Sitoutumattomuus, jatkuvat muutokset sekä resurssien ja vertailukelpoisten mittareiden puute nähtiin haasteina laadunhallinnalle. Suomen sairaanhoitopiirit huomioivat Common Assessment Framework-mallin näkökulmasta etenkin johtajuuden, asiakaslähtöisyyden ja kehittämisen osa-alueet toiminnassaan. Avointen vastausten tulosten perusteella kumppanuuksien kehittämisen ja vaikutukset yhteiskuntaan osa-alueet näyttäytyivät heikoiten organisaatioiden toiminnassa, mutta sairaanhoitopiirien laadunhallintaan liittyvää verkkomateriaalia tarkasteltaessa ainakin puolet toimijoista huomioi molemmat osa-alueet toiminnassaan. Tulevaisuudessa terveydenhuollon laadunhallinnassa tulisi kiinnittää huomiota enemmän eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja yhteiskunnalliseen vastuuseen, muutosjohtamiseen, resurssien turvaamiseen sekä vertailukelpoisten mittareiden kehittämiseen.