Islam uhkakuvana: Polarisoituvat normit muslimeihin kohdistuvien ennakkoluulojen taustalla
Tamminen, Emilia (2019)
2019
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-12-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912096709
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912096709
Tiivistelmä
Äärioikeisto lisää kannatustaan ympäri Eurooppaa. Yksi äärioikeiston keskeisistä poliittisista ideologioista on maahanmuuttoon rinnastetun islamin vastustaminen. Islamin vastustus herättää huolta tutkijoissa, pelätään fasismin uutta nousua.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa muslimivastaisuuteen liittyviä asenteita ja ennakkoluuloja Suomessa. Erityisesti pyrittiin selvittämään, onko muslimeihin liittyvien ennakkoluulojen taustalla fasistiset ihanteet. Tutkimus koostui 169 henkilön vastauksista erilaisiin asennekysymyksiin, jotka sisältyivät ISSP 2018: uskonto IV: Suomen aineistoon. Aikaisemmissa tutkimuksissa ryhmäkonfliktitilanteen on huomattu lisäävän sisäryhmän normien polarisoitumista. Ennakkoluulojen taustalla olevia polarisoituvia normeja arvioitiin käyttämällä eksploratiivista faktorianalyysiä. Jatkoanalyysimenetelmänä käytettiin Kruskal-Wallis -testiä.
Tutkimus osoittaa, ettei ennakkoluuloisuuden taustalla ole yksittäistä fasistista ideologiaa, vaan islamiin kohdistuvien ennakkoluulojen taustalla on useita erilaisia sisäryhmiä, ja niiden normeja. Näitä ovat 1: Tieteeseen perustuva uskontoskeptismi 2: Ääriajattelun pelko, 3: Uskontoskeptismi, 4: Epäluottamus valtioelimiin, 5: Juutalaispelko ja 6: Kristinusko ja juutalaissympatia . Jos islamiin kohdistuviin ennakkoluuloihin halutaan vaikuttaa, on syytä keskittyä edellä mainittuihin ryhmiin omina kokonaisuuksinaan. Esimerkiksi ääriajattelun pelkoon vaikuttamalla ei saada tuloksia sisäryhmässä, joka kantaa norminaan uskontoskeptismiä. Vaikkei suoraa yhteyttä fasismiin ollut, yksi dimensioista, epäluottamus valtioelimiin, toimi kannusteena radikaalin oikeistopopulistisen puolueen – perussuomalaisten äänestämiseen oikeiston sijasta. Kyseessä on ensimmäinen aihepiiriä käsittelevä faktorianalyysi. Tulosten luotettavuuden arvioimiseksi tutkimus on hyvä toistaa useamman kerran hieman erilaisista näkökulmista. The extreme right is increasing its support across Europe. One of the central political ideology of the extreme right is resisting Islam that is often equated with immigration. The resistance of Islam has raised concerns among scholars and there is a fear of the new rise of Fascism.
The purpose of this study was to map anti-Muslim attitudes and prejudices in Finland. In particular, efforts were made to determine whether prejudices against Muslims were based on Fascist ideals. The study was based on the survey which consisted of 169 individuals’ responses to various attitudinal questions related to ISSP 2018: uskonto IV: Suomen aineisto (ISSP 2018: Religion IV: Finnish Data). Previous studies has showed that the group conflict situations increased the polarization of ingroup norms. In this study, the possible polarizing norms behind the prejudices against Muslims were evaluated using explanatory factor analysis. The Kruskal-Wallis test was used as a further analysis method.
The research showed that prejudices against Islam is not based on a single fascist ideology, but on several different ingroups and their norms and ideas. These are 1: Science-based skepticism of religions, 2: Fear of extremist thinking, 3: Religion skepticism, 4: Distrust of governmental organs, 5: Fear of the Judaism, and 6: Christianity and the sympathy of the Jews. If we like to change the prejudices against Islam, we must consider the above-mentioned ingroups separately. For instance, affecting the ingroup norms of the people who fear the extremist thinking, has no effect on the people who are against Islam based on the skepticism of religions. Although there was no direct connection to Fascism, one of the dimensions, the distrust of the organs of the government, seemed to be an incentive to vote the radical right-wing populist party - the Finns Party - instead of the National Coalition Party. This is the first thematic factor analysis on the topic in Finland. In order to evaluate the reliability of the results, the research should be repeated from slightly different perspectives several times.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa muslimivastaisuuteen liittyviä asenteita ja ennakkoluuloja Suomessa. Erityisesti pyrittiin selvittämään, onko muslimeihin liittyvien ennakkoluulojen taustalla fasistiset ihanteet. Tutkimus koostui 169 henkilön vastauksista erilaisiin asennekysymyksiin, jotka sisältyivät ISSP 2018: uskonto IV: Suomen aineistoon. Aikaisemmissa tutkimuksissa ryhmäkonfliktitilanteen on huomattu lisäävän sisäryhmän normien polarisoitumista. Ennakkoluulojen taustalla olevia polarisoituvia normeja arvioitiin käyttämällä eksploratiivista faktorianalyysiä. Jatkoanalyysimenetelmänä käytettiin Kruskal-Wallis -testiä.
Tutkimus osoittaa, ettei ennakkoluuloisuuden taustalla ole yksittäistä fasistista ideologiaa, vaan islamiin kohdistuvien ennakkoluulojen taustalla on useita erilaisia sisäryhmiä, ja niiden normeja. Näitä ovat 1: Tieteeseen perustuva uskontoskeptismi 2: Ääriajattelun pelko, 3: Uskontoskeptismi, 4: Epäluottamus valtioelimiin, 5: Juutalaispelko ja 6: Kristinusko ja juutalaissympatia . Jos islamiin kohdistuviin ennakkoluuloihin halutaan vaikuttaa, on syytä keskittyä edellä mainittuihin ryhmiin omina kokonaisuuksinaan. Esimerkiksi ääriajattelun pelkoon vaikuttamalla ei saada tuloksia sisäryhmässä, joka kantaa norminaan uskontoskeptismiä. Vaikkei suoraa yhteyttä fasismiin ollut, yksi dimensioista, epäluottamus valtioelimiin, toimi kannusteena radikaalin oikeistopopulistisen puolueen – perussuomalaisten äänestämiseen oikeiston sijasta. Kyseessä on ensimmäinen aihepiiriä käsittelevä faktorianalyysi. Tulosten luotettavuuden arvioimiseksi tutkimus on hyvä toistaa useamman kerran hieman erilaisista näkökulmista.
The purpose of this study was to map anti-Muslim attitudes and prejudices in Finland. In particular, efforts were made to determine whether prejudices against Muslims were based on Fascist ideals. The study was based on the survey which consisted of 169 individuals’ responses to various attitudinal questions related to ISSP 2018: uskonto IV: Suomen aineisto (ISSP 2018: Religion IV: Finnish Data). Previous studies has showed that the group conflict situations increased the polarization of ingroup norms. In this study, the possible polarizing norms behind the prejudices against Muslims were evaluated using explanatory factor analysis. The Kruskal-Wallis test was used as a further analysis method.
The research showed that prejudices against Islam is not based on a single fascist ideology, but on several different ingroups and their norms and ideas. These are 1: Science-based skepticism of religions, 2: Fear of extremist thinking, 3: Religion skepticism, 4: Distrust of governmental organs, 5: Fear of the Judaism, and 6: Christianity and the sympathy of the Jews. If we like to change the prejudices against Islam, we must consider the above-mentioned ingroups separately. For instance, affecting the ingroup norms of the people who fear the extremist thinking, has no effect on the people who are against Islam based on the skepticism of religions. Although there was no direct connection to Fascism, one of the dimensions, the distrust of the organs of the government, seemed to be an incentive to vote the radical right-wing populist party - the Finns Party - instead of the National Coalition Party. This is the first thematic factor analysis on the topic in Finland. In order to evaluate the reliability of the results, the research should be repeated from slightly different perspectives several times.